The Dimitri Keiski Band julkaisee uutta musiikkia

17.1.2020
Lahdessa vuonna 2019 perustettu The Dimitri Keiski Band on bändi, joka haluaa tehdä rehellistä ja raakaa vintagerokkia. Bändin karismaattinen kitaristi-laulaja Dimitri Keiski on Ruotsissa asuessaan kiertänyt maata Experience Dimitri Keiski nimisen yhtyeensä kanssa. Muutettuaan Suomeen Dimitri keikkaili Dannyn ja Remun kanssa. Vuonna 2018 Remu luovutti kruununsa Dimitrille Helsingin Jäähallissa Hurricanes Last Call -rundilla.

The Dimitri Keiski Bandin perustajajäseniin kuuluvat mm. Battle Beastissa ja Korpiklaanissa soittanut rumpali Samuli Mikkonen ja mm. Dave Lindholmin, Tehosekoittimen ja Virve Rostin kanssa keikkaillut ja levyttänyt basisti Hanski Kilkki.

Nyt kokoonpano julkaisee uutta musiikkia. Yhtyeen kahden kappaleen digisingle sisältää rouheat rockkappaleet Stone Cold Woman ja It Doesn’t Thrill Me At All.
– Käyn kesäisin lenkillä Lahden Lanu-puistossa. Puistossa on polkuja, joiden varrella on Olavi Lanun taideteoksia. Yksi niistä on nimeltään Paju, joka näyttää lepäävältä naiselta. Tämän kivisen teoksen luona riffi sitten alkoi soida päässäni ja sain idean Stone Cold Woman-kappaleeseen. Seuraavana päivänä esitin Samulille ja Hanskille idean ja biisi syntyi. Päätettiin kokeilla biisin toimivuutta samana iltana keikalla ja se otettiin hyvin vastaan, Keiski kertoo.

–  It Doesn’t Thrill Me At All on puolestaan yksi ensimmäisiä biisejä, mitä olen tehnyt. Se on ollut monta vuotta laatikossa odottamassa oikeaa hetkeä. Kokeiltuamme biisiä treeniksellä tiesin, että nyt oli sopiva aika ottaa se esille. Samulin rummutus ja Hanskin bassokuviot antoivat biisille uutta elämää ja vauhti oli kovaa alustaa loppuun asti, Keiski taustoittaa.

Dimitri Keiski on Meri-Lapissa hyvin tunnettu ja pidetty muusikko. Hän keikkaillut varsinkin Kemissä ja Keminmaassa usein. Hän on naimisissa Keminmaasta lähtöisin olevan laulaja Katja Lukin-Keiskin kanssa.

Roisto -yhtyeen viides albumi on nyt julki

Roiston

Tänään perjantaina 13-vuotias yhtye juhlistaa albumin julkaisua julkkaribileiden merkeissä, jotka pidetään Kemin RockBar & Grill 82:ssa klo 22 alkaen. Lämppärinä soittaa oululaiskeminmaalainen, menevää ysärityylistä rokkia tarjoileva Harha ja Roiston tyypit kömpimät lavalle noin klo 23. Roisto on luvannut soittaa pitkän, runsaasti myös vanhoja hittejä sisältävän keikan. Lippu tapahtumaan maksaa viisi euroa.

Roiston uutukainen julkaistaan digijakelujen lisäksi sekä vinyylinä että CD:nä. Levyjen lisäksi keikalla on myös bändin uljaita t-paitoja myytävänä käteisellä tai mobilepaylla.

Albumin löytää osoitteesta https://open.spotify.com/album/2X1SRNweemj5YtwexYgavW

Lisätietoja bändistä löytyy muun muassa Facebookista, joten käy aluksi tykkäämässä bändistä osoitteessa http://facebook.com/roisto1

Instagramista yhtyeen löytää osoitteella @roistoband ja sähköpostitse bändiä voi lähestyä osoitteella: roistoyhtye@gmail.com

Samuli Paldaniuksen Rantapenger -yhtyeeltä ensimmäinen biisijulkaisu

Rantapenger

Paldanius on merilappilaisille varsin tuttu mies. Hänet muistetaan opiskeluajoiltaan Tornion pop & jazz-konservatoriosta lukuisista konserteista ja vuodesta 2017 alkaen discokuningatar Einin live-yhtyeestä. Paldanius on vuonna 1992 syntynyt ammattimuusikko, joka on kotoisin Lapin eteläisimmästä kunnasta Simosta, viettänyt nuoruutensa Oulussa ja helsinkiläistynyt vuonna 2016.
 

Rantapenger -yhtyeessä Paldaniuksen vastuulla ovat sanat, sävelet, laulu, kitarat, koskettimet ja huuliharppu. Yhtyeen muut jäsenet ovat Mikko Kanniala (basso, koskettimet) ja Tomi Krutsin (rummut, lyömäsoittimet). Kanniala vaikuttaa lisäksi kokoonpanoissa Neiti Olga ja Sepikka. Tomi Krutsin on myös Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen rumpali.
– Rantapenger on suloisenhaikeaa ja maisemallista taivaanrannan maalailua, jossa on kuultavissa pop- ja folk-musiikin elementtejä sekä kaikuja rautalankakitaroinnista. Toisinaan flirttaillaan myös progressiivisen rockin suuntaan, Paldanius selvittää.
– Rantapenkereen sanoitukset puolestaan ovat herkän ihmisen ajatuksia, joissa ihastellaan luonnon kauneutta ja ilmiöitä, haikaillaan lapsuutta ja ihmetellään ihmisen pienuutta. Rantapenger pukee sanoiksi sen, mitä jokainen on joskus tuntenut, Paldanius alleviivaa.

Lisätietoja:

http://instagram.com/rantapenger

http://facebook.com/rantapenger

https://open.spotify.com/artist/55jzyR8MY20Fnz0yKu510c?si=mNrjKKcsTey5NW6LQ18abw

Rämäpää rokkari räväytti tekemällä poprock -singlen

Nicky Rothen: ”Tämä on nyt se suunta mitä haluan tällä hetkellä toteuttaa ja tehdä”

9.9.2018
Monissa liemissä keitetty Nicky Rothen iskee uudella singlellään jauhot suuhun, tai kilon hiekkaa sinne. Mies julkaisi 5. syyskuuta uuden singlen, joka on täysin erilaista musiikkia jota mieheltä on aiemmin kuultu. Stay -single on nimittäin ehtaa poprockia, laadukasta sellaista.
- Mä en ole koskaan kumartanut ketään enkä mitään musiikillisesti vaan olen aina tehnyt sitä musaa mikä sydämessä tuntuu hyvälle ja tämä on nyt se suunta mitä haluan tällä hetkellä toteuttaa ja tehdä. Hyvien ystävieni ja velipoikien ja jopa siskojeni kanssa, kemiläislähtöinen Rothen kertoo.

- Soittamisen ilo on palautunut elämään ja sen myötä tehtiin uutta ja erilaista musaa. Mutta kyllä siellä vanhoja juttujakin kuuluu vielä, Rothen jatkaa.
Rothenin mukaan Stay -biisi juontuu omasta elämästä.
- Tein tarinan siitä kuinka vanha suola voi janottaa ja vaikka se ei olisikaan järkevä tai paras ratkaisu, niin koskaan ei välttämättä ole liian myöhäistä rakkaudelle, edes hetkelliselle sellaiselle. Jotain jäi ilmeisesti aikanaan viemättä maaliin kun sitä vieläkin kelailen, sinkkuna elelevä ja raitista naisseuraa etsivä Rothen kertoo.

Biisi on julkaistu jokaisessa tunnetussa striimauspalvelussa ja on saanut jo lyhyessä ajassa huomattavan suuren suosion. Rothen keikkailee loppuvuoden aktiivisesti yhtyeensä Flesh Roxonin kanssa ja siirtyy loppuvuodesta studioon nauhoittamaan uutta materiaalia.

Stay -kappaleen tekijätiimistä löytyvät artistin lisäksi Hannu Korkeamäki, Tuomas Vuorio, Tuomo Kaarakainen, Simo Pussinen, sekä Andy Reagan. Sinkun julkaisija on Spiritworks Records.

Rothen aloitti ammattimuusikon uran 16-vuotiaana ja on pitkän uransa aikana tehnyt julmetun määrän keikkaa ja useita albumeja ja esiintynyt monien tunnettujen artistien, kuten Andy McCoyn, Therapy!:n ja The Brainsin kanssa. Bändikeikkojen ohella Rothen on tehnyt myös duo- ja trubaduurikeikkoja.
- Oon aivan liekeissä et tää biisi saatiin vihdoin ulos. Oon vetäny yli tuhat keikkaa, duunannu levykaupalla musaa ja salaa miettiny et jonain päivänä vielä pääsen toteuttamaan myös toisenlaista musaa ja nyt se on totta. Tulevaa materiaalia kannattaa todellakin odottaa, Rothen hehkuttaa.

Pop & Jazz Konservatorio Lappian opinnäytekonsertit jatkuvat

Tänään teemana Amy Winehouse, huomenna Red Hot Chili Peppers

13.5.2020
Pop & Jazz Konservatorio Lappian opinnäytekonsertit jatkuvat tällä viikolla kahden konsertin merkeissä, jotka vallitsevan tilanteen vuoksi esitetään tänä keväänä striimin välityksellä.

Keskiviiikkona 13.5. klo 18 alkaen on vuorossa Katri Juusolan Back to Black - tribute to Amy Winehouse –konsertti, joka on noin tunnin mittainen kattaus nuorena traagisesti kuolleen artistin tunnettuja sekä ei-niin-tunnettuja kappaleita. Konserttia voi seurata osoitteessa https://www.youtube.com/c/meanvayla/

Konsertin Facebook-event löytyy täältä: https://www.facebook.com/events/1692180910934720/

Katri Juusola hoitaa lauluosuudet ja bändissä ovat lisäksi Essi Turunen – taustalaulu, Anni Mesilaakso – taustalaulu, Sami Köngäs – kitara, Paavo Pääkkönen – koskettimet, Pyry Pyörret – basso sekä Jarkko Puljujärvi – rummut.

Vain 27-vuotiaana vuonna 2011 alkoholimyrkytykseen menehtynyt Winehouse oli laulaja-lauluntekijä, joka tunnettiin matalasta lauluäänestään ja musiikistaan, jossa sekoittuivat monet eri musiikkityylit. Musiikillisesti Winehousen lyhyehköksi jäänyt ura oli menestyksekäs, mutta toisaalta hän kärsi läpi uransa terveys-, alkoholi-  ja huumeongelmista.

Jo vuonna 2003 julkaistu esikoisalbumi Frank oli menestys. Winehousen toinen studioalbumi Back to Black ankkuroi Winehousen lopullisesti musiikkimaailman huipulle vuonna 2006. Albumi on myynyt yli kymmenen miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti, ja sen myötä Winehouse voitti viisi Grammy-palkintoa.

Torstaina Red Hot Chili Peppers -tribuutti

Torstaina 14.5. klo 18 alkaen vuorossa on noin tunnin kestävä tribuutti Red Hot Chili Peppersin funk- ja rock-henkisistä kappaleista, joka on kitaristi Joel Aution opinnäytekonsertti. Suora linkki striimiin julkaistaan esityspäivänä täällä: https://www.facebook.com/events/165337804804123/

Aution lisäksi bändissä ovat mukana Janne Sarvi – laulu, Taisto Jauhola – basso sekä Oscar Suovaniemi – rummut.

Los Angelesissa vuonna 1983 perustettu Red Hot Chili Peppers on yksi kaikkien aikojen suosituimmista ja kaupallisesti menestyneimmistä rockyhtyeistä. Bändin levymyynti on maailmanlaajuisesti yli 80 miljoonaa äänitettä. Lisäksi yhtye saanut kuusi Grammy-palkintoa. Rock and Roll Hall of Fameen bändi nimitettiin vuonna 2012.

Pitkän uransa aikana yhtye on julkaissut yksitoista studioalbumia, joista viimeisin on vuoden 2016 The Getaway. Yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin lukeutuvat muun muassa Under the Bridge, Give It Away, Suck My Kiss, Californication ja Otherside. Menestysyhtyeen nykyisen kokoonpanon muodostavat laulaja Anthony Kiedis, basisti Flea, kitaristi John Frusciante ja rumpali Chad Smith. Yhtyeen alkuperäisen kokoonpanon muodostivat Kiedisin ja Flean ohella kitaristi Hillel Slovak ja rumpali Jack Irons.

Rokkineuvoksella on ollut kunnia nähdä Red Hot Chili Peppers kertaalleen myös livenä. Tämä tapahtui 30. kesäkuuta 1996 Turun Ruisrockissa.

Illan tv-vinkki: 22 pistepirkko

5.5.2020
Keikkaikävää potevien kannattaa raahautua television ääreen tänään klo 21.55, jolloin Yle Teema & Fem -kanavalla nähdään viime syksynä viiden vuoden tauolta palannut kulttibändi 22 pistepirkko. Timanttinen keikka -sarjassa yhtye esitttää kappaleita vuosien varrelta sekä ihka uusiakin biisejä.

Sami Kuoppamäen haastattelussa kuullaan myös bändin ajatuksia taiteentekemisestä ja musiikin soittamisesta. Tunnelmaltaan monipuolinen keikka näyttää bändin olevan edelleen vedossa ja bändin puheet tekeillä olevista kappaleista lupaavat jotain uutta odotettavaksi tulevaisuudessakin.

P-K Keräsen (laulu, kitara, koskettimet ja ohjelmointi), Espe Haverisen (rummut ja laulu) ja Asko Keräsen (basso, koskettimet, ohjelmointi ja laulu) muodostamaa, vuonna 1980 perustettua 22 pistepirkkoa on kuvailtu muun muassa Suomen autotallirockin kummisedäksi.
- Soittaminen yhdessä tuntui taasen hyvältä ajatukselta. Ja kun käytännössäkin tuntui taasen toimivan, niin miksipä ei – meidänhän ei mistään tarvitse palata, kun ei ole minnekään mentykään, niin näin se toimii, yhtye kuvailee nykykuntoaan.


Vuonna 1980 rockin Suomen mestaruuden voittaneen yhtyeen juuret ovat Utajärvellä. Niin yleisön kuin kriitikoidenkin arvostaman yhtyeen tunnetuin kappale Birdy on vuoden 1992 Big Lupu -albumilta. Debyyttialbumi Piano, rumpu ja kukka ilmestyi 1984 ja toistaiseksi viimeisin pitkäsoitto on vuonna 2011 ilmestynyt Lime Green DeLorean, joka on 22 pistepirkon 14 studioalbumi.

Seuraavat Timanttinen keikka -sarjassa nähtävät esiintyjät ovat Suomen tärkeimmäksi rock-yhtyeeksi" tituleerattu Ursus Factory 12.5. ja Suomiräpin konkari Asa bändeineen 19.5, Erin 26.5, Onni Boi 2.6. ja Yona 6.6.

Kaikki ovat jo nähtävissä Yle Areenasta, josta löytyy Timanttinen keikka -sarjassa myös Melrose, Samuli Edelmann, Egotrippi, Mikko Joensuu, Anna Puu -Diamond -duo, Virta, Dumaru ja Spuget, Jonna Tervomaa, Laura Sippola sekä Von Hertzen Brothers.

Muse-tribuutti Through The Veins of History huomenna Tornion Musiikkitalolta

Rumpali Jarkko Puljujärven opinnäytekonsertissa kuullaan Musen suurimpia rockhittejä vuosien varrelta.

28.4.2020

Keskiviikkona esille nousee brittiyhtye Musen musiikki, kun Pop- & Jazzkonservatorio Lappian kevään opinnäytekonsertit jatkuvat pelkästään striimattuna Tornion musiikkitalolta.

Puolentoista tunnin mittainen Muse-tribuutti Through The Veins of History alkaa keskiviikkona 29.4. klo 18.00 osoitteessa https://www.youtube.com/c/meanvayla

Rumpali Jarkko Puljujärven opinnäytekonsertissa kuullaan Musen suurimpia rockhittejä vuosien varrelta. Puljujärven lisäksi lavalle nousevat Jenny Chisenga (laulu), Sami Köngäs (kitara), Pyry Pyörret (basso), Henri Nilsèn (koskettimet ja kitara), Roope Valtonen (lyömäsoittimet & kitara), Raisa Huttunen (taustalaulu) ja Essi Turunen (taustalaulu). Tekniikasta vastaavat Sami Pääkkö (FOH/Broadcast), Antti Honkanen (monitorit), sekä Tommi Tenhunen (valot).

Melankolisella vaihtoehtorockilla valtavan kansainvälisen suosionsa saavuttanut Muse on ankkuroinut paikkansa yhtenä brittirockin suurimmista yhtyeistä kautta aikojen. Uniikin soundinsa, sekä solisti Matt Bellamyn tunnistettavan falsetin ansiosta Musen kappaleet ovat uniikisti tunnistettavissa jopa satunnaiselle kuulijalle.

Sitten ensimmäisen albumijulkaisunsa jälkeen vuonna 1999, Muse on julkaissut yhteensä kahdeksan studioalbumia, sekä niiden mukana lukuisia hittejä, jotka ovat sijoittuneet top-listoille ympäri maailman. Musen hittejä ovat muun muassa Madness, Feeling Good, Butterflies and Hurricanes, Starlight, Hysteria, Plug in Baby, Knights of Cydonia, Uprising, Time Is Running Out ja Supermassive Black Hole.

Pop- & Jazzkonservatorio Lappian seuraava ja kauden viimeinen opinnäytekonsertti on ohjelmassa keskiviikkona 13. toukokuuta klo 18. SIlloin Katri Juusolan opinnäytekonsertin otsikkona on Back to Black - tribute to Amy Winehouse.

Evakkoklubi tänään Kemistä - lavalla Veera Pyykkö ja Paperitähdet

18.4.2020
Tänään Evakkoklubi -toiminta jatkuu klo 19.00 alkaen Kemistä. Youtubessa striimattavalle lähetyksessä lavalle nousevat upea nuori laulajalupaus Veera Pyykkö ja Paperitähdet Acoustic.

Kirsi Vainion juontamassa lähetyksessä vieraina ovat lisäksi Kemin kuningatar ja kulttuurin moniosaaja Venla Kakko, Painatus Äxän yrittäjä ja Sastamolo Kings -puuhamies Jiri Holpainen sekä Motelli Käpylän ja Hotelli Palomestarin yrittäjä Teija-Liisa Paananen.

Muun muassa tämän talven Voice of Finlandissa knockout-vaiheeseen asti edennyt ja viimeisten joukossa live-lähetyksistä pudonnut Veera Pyykkö paikkaa ohjelmassa kurkunpään tulehdukseen sairastunutta Jon Sebastian Säkkistä. Yleisön ja tuomariston Voice of Finlandissa hurmannut, akustisesti esiintyvä Veera tuo koteihimme melankolista balladihempeilyä. Illan päättävä Paperitähdet Acoustic tuo linjoille repullisen Juice Leskisen hittejä sekä muita suomirockin helmiä.

Artisteja voi tukea hankkimalla keikalle vapaaehtoinen viiden euron tukilippu osoitteesta https://digilippu.fi/event/856

Mukaan lähetykseen pääset tästä linkistä: https://www.youtube.com/channel/UCGCdhxC23AelWb2Cwjc2nbQ


Evakkoklubit ovat Ohjelmatoimisto MEOSin toteuttamia striimejä, joita lähetetään Kouvolasta ja Kemistä. Striimeillä esiintyy molempien kaupunkien omia artisteja, yrittäjiä sekä muita ihmisiä, joiden arjen koronapandemia on mullistanut.

Lähetykset alkoivat 4.4. Kemistä ja 11.4. Kouvolasta. Yhteistyössä ovat mukana muun muassa Kouvolan kaupunki, PainatusÄxä, Rock Academy Kouvola, Kouvolan Ydinkeskusta ry, Rataklubi, Pato Areena ja Pato Klubi, Rock Bar & Grill 82 ja Same-eYes.

Evakkoklubi tänään Kouvolasta

* Livestriimi-lähetyksessä esiintyvät Another Hot Spring, Renttu & Jämät ja Have You Ever Seen The Jane Fonda Aerobic VHS?

* Luvassa muitakin mielenkiintoisia vieraita, kuten elokuvaohjaaja Tuukka Temonen, Uuden edessä musiikkivideon ohjannut valokuvaaja Ville Juurikkala sekä kemiläisten hyvin tuntema Kati Klaavuniemi.

11.4.2020
Ohjelmatoimisto MEOS:n ideoima kahden paikkakunnan (Kemi-Kouvola) Evakkoklubi -Youtube -livestriimi tulee tänään klo 19 alkaen Kouvolan Pato Areenalta. Illan musiikista vastaavat Another Hot Spring, Renttu & Jämät ja Have You Ever Seen The Jane Fonda Aerobic VHS?

Illan isäntänä toimivan, HIM-yhtyeenkin riveissä nähdyn Juska Salmisen vieraina ovat elokuvaohjaaja Tuukka Temonen, Toivon kärki: Uuden edessä -musiikkivideonkin ohjannut valokuvaaja Ville Akseli Juurikkala, kansanedustaja ja ex-urheilija Ville Kaunisto sekä Evakkoklubien yksi perustajista ja Kouvolan Ydinkeskusta ry:n toiminnanjohtaja Kati Klaavuniemi. Lähetyksessä otetaan myös puhelu muusikko Costello Hautamäelle.


Evakkoklubit ovat Ohjelmatoimisto Meoksen toteuttamia ilmaisia striimeja, joita lähetetään Kouvolasta ja Kemistä. Striimeille voi ostaa 5 € arvoisia vapaaehtoisia lippuja artistien tukemiseksi osoitteesta www.digilippu.fi, jotta hekin selviäisivät tämän haastavan ajan yli.

Striimeillä esiintyy molempien kaupunkien omia artisteja, yrittäjiä sekä muita ihmisiä, joiden arjen Korona pandemia on mullistanut. Pääsylipputuloilla tuetaan artisteja.
Striimi löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=FRxyZ3IqLiU


Ensimmäinen Evakkoklubi -striimaus toteutettiin Kemin Rock Bar & Grill 82:n tiloista lauantaina 4.4, jolloin lavalla oli Radio Luxemburg -duo Seuraavan kerran Evakkoklubi striimataan Kemistä lauantaina 18.4. Kirsi Vainion juontamassa lähestyksessä esiintyvät Paperitähdet Acoustic sekä Jon Sebastian vs. DonkeyBoyZ.

Paperitähdet on kemiläinen coverbändi, joka soittaa 70-, 80- ja 90-lukujen tuttuja hittikappaleita omaan tyyliinsä. Paperitähdet Acoustic on bändin hieman rauhallisempi akustinen versio. Illan aikana tullaan kuulemaan ainakin Juice Leskisen tuotantoa, herrat lupaavat.

Jon Sebastian tunnetaan niin Kemin hallitsevana kuninkaana kuin Kemin Kirkanakin. Eli rakkaalla rokkarilla on monta nimeä. Mutta kaikkinensa Jon Sebastian tunnetaan lähinnä hänen versioistaan legendaarisista rock-klassikoista. Tämä taitava laulaja tarjoilee sekä uudempia että vanhempi rock-klassikoita kylmien väreiden kera

Evakkoklubeissa yleisö voi lähettää terveisiä läheisilleen suoraan joko striimin chatin kautta tai ennakkoon viestillä osoitteeseen info@meos.fi

Rokkineuvos suosittelee: Journey -tribuutti

Legendaarisen amerikkalaisyhtyeen klassikot heräävät henkiin tänään Tornion musiikkitalolla.

10.3.2020
Legendaarisen Journey-yhtyeen unohtumattomat klassikot heräävät henkiin tänään Tornion musiikkitalolla. Niko Hakasen opinnäytekonsertissa soivat biisit Journeyn Greatest Hits-albumilta, joka on täynnä vauhdikkaita rock-rytmejä, kitarasooloja ja mukaansatempaavia melodioita.

Lavalle nousee kaarti konservatorio Lappian opiskelijoita, sekä muutama jo valmistunut konkari. Bassoa soittavan Hakasen lisäksi valokeilaan asettuvat Jani Kenttä - rummut, Jarmo Jakkila - kitara, Tuomas Kytölä - kitara, Kaisa Nissi - koskettimet, Essi Turunen - laulu, Anni Mesilaakso - laulu ja Tero Kemppainen - laulu/koskettimet.

Konsertti alkaa Tornion musiikkitalolla tänään 10.3. muista näyttökonserteista poiketen  kello 19. Konsertin kesto on noin tunti ja 10 minuuttia. Konserttiin on ilmainen sisäänpääsy. Esityksessä käytetään tehostesavua, sekä vikkuvia valoja.


Journey on vuonna 1973 San Fransiscossa perustettu yhtye, joka hajosi vuonna 1987 ja teki comebackin vuonna 1995 ja kiertää edelleen konserttilavoilla. Yhtye on varsin suosittu, sillä sen levyjä on myyty yli 80 miljoonaa kappaletta.

Bändin menestynein albumi on vuonna 1981 julkaistu Escape, jota on myyty pelkästään USA:ssa yli yhdeksän miljoonaa kappaletta. Albumilta julkaistiin kolme Top 10 -singleä, Don't Stop Believin, Who's Crying Now sekä listakakkoseksi yltänyt Open Arms. Näistä Don't Stop Believin on jäänyt elämään yhtyeen tunnuslauluna ja se lieneekin yhtyeen tunnetuin biisi. Journey on julkaissut kaikkiaan 21 albumia ja kolme live-DVD:tä.

Kuten ikäisillään bändeillä pääsääntöisesti, myös Journey on matkansa varrella kokenut runsaasti miehistönvaihdoksia.

Journeyn perusti vuonna 1973 tuolloin vasta 19-vuotias, musiikillisena ihmelapsena pidetty Neal Schon, joka oli hankkinut kannuksensa soittamalla edelliset vuodet kitaristi Carlos Santanan johtamassa Santana-yhtyeessä. Hieman yhtyeen perustamisen jälkeen siihen liittyi myös toinen Santana-veteraani, kosketinsoittaja Gregg Rolie. Muut alkuperäisjäsenet olivat rumpali Prairie Prince, basisti Ross Valory sekä kitaristi George Tickner.

Heistä edelleen mukana ovat soolokitaristi Schon sekä basisti Ross Valory. Yhtyeen muut nykyjäsenet ovat kosketinsoittaja Jonathan Cain - joka hänkin on ollut mukana jo vuodesta 1980, rumpali Steve Smith sekä laulusolisti Arnel Pineda.

MultiClimex alkuperäiskokoonpanossa illan Lecafesteilla

Corner Innissä nähdään myös simolaisyhtye Chemistit ensimmäisellä keikallaan.

11.1.2020
Vuonna 2006 perustettu kemiläisyhtye MultiClimex esiintyy tänä iltana kotikonnuillaan pitkästä aikaa alkupräiskokoonpanollaan, johon lukeutuvat laulajakitaristi Nicky Rothen, kontrabasisti Janne Kotila sekä rumpali Petri Torkell.
- Kemissä ollaan alkuperäisryhmällä esiinnytti viimeksi varmaan vuonna 2012, Rothen muistelee.
Kohtuullisen harvakseltaan esiintynyt yhtye on minikiertueella. Takana on kaksi keikkaa, torstaina yhtye esiintyi Vantaan Shamrockissa ja perjantaina Iisalmen Stellassa.
- Iisalmessa oli kova meininki, yleisöäkin 150 henkeä, Rothen toteaa tyytyväisenä.


Lecafest järjestetään Kemissä jo 13. kerran. MultiClimexin lisäksi Corner Innin lavalle nousevat Slayeria ja muuta metallia kontrabassovoittoisasti soittava Two Dicks & The Mummy -kokoonpano sekä ensimmäisellä keikallaan oleva simolainen Chemistit -yhtye. Lämmittelijänä toimii lisäksi Nicky Rothen - Tuomo "Muumio" Kaarakainen -duo. Soitto alkaa puolilta öin ja kestää aamuneljään saakka. Liput maksavat kympin per lärvi. Ikäraja on K20. Bändien lisäksi paikalla on myös Sami Haavisto Horror Shopinsa kanssa, jonka tuotteisiin lukeutuvat mm. MultiClimexin bändituotteet.
- Uskoisin, että illalla on hyvät bileet. Kotopuolessa on aina kiva soittaa ja yleisöäkin on aina riittänyt hyvin, Lecafestit ideoinut Rothen tuumii.

MultiClimex on Rothenin mukaan jälleen aktivoitumassa.
- Uutta musaa on tulossa ja nytkin setissä on jo uusia biisejä, joita emme ole ehtineet vielä nauhoittaa.
Meneillään oleva kolmen keikan minirundi on myös tavallaan testireissu, jossa katsotaan miten kolmikon kemiat toimivat.
- Kokoonpano, jolla uusia biisejä tullaan nauhoittamaan on vielä hiukan auki. Ainakin minä ja Kotilan Janne ollaan siinä mukana, Rothen aprikoi.

Rothenilla on edessään muutenkin varsin mielenkiintoiset ajat. Hän lähtee Flesh Roxon -yhtyeensä helmikuussa kanssa kuuden viikon kiertueelle Lordi -yhtyeen Euroopan kiertueen lämmittelijäksi. Flesh Roxon on mukana koko rundin alusta loppuun. Muut lämmittelijät, italialainen Tarchon Fist, saksalainen Aeternitas ja valkovenäläinen Almanac kukin osan kiertueesta, joka starttaa Unkarin Budapestista 16. helmikuuta ja päättyy 1.4. Liettuan Vilnaan.
- Tämä on urani pisin kiertue koskaan, vaikkaa olen aiemminkin rundannut ulkomaita myöten, Rothen mainitsee.


Tänään ensimmäisenä kertaa livenä nähtävä Chemistit valistaa olevansa kemiallisesti rikastettu musiikillinen produktio, joka pyrkii valmistamaan visuaalisesti ja musiikillisesti ainutlaatuisia tuotoksia. Suomen kielellä operoivan simolaisbändin muodostavat Samuli Roivas, Janne Säynäjäaho ja Ville Haapaniemi. Yhtye on juuri julkaissut ensimmäisen biisinsä, joka on saanut nimekseen Raidekaks. Se on lohkaisu yhtyeen lähiviikkoina ilmestyvältä Uutuustuote-albumilta.
- Eipä 11 vuotta sitten ajatellut, kun näki eka kertaa MultiClimexin, että vielä joku päivä soitettaisiin samassa illassa, Roivas huokailee.

Nine Livesisssä soittavat Jarno Tiihonen (kitara), Jari Pöyhönen (kitara), Lauri Valkonen (kontrabasso), Jari Keinänen (rummut) ja Antti Pasanen (laulu). Kuva: Antti Hämeenkorpi / Studio Flash.

Nine Livesillä takana jo 30 vuotta rockin riemujuhlaa

Kemiläisyhtye juhlii tulevana lauantaina uuden levynsä ilmestymistä. Uutta ilmettä yhtyeen kuudennelle albumille on tuonut amerikkalaistuottaja Jesse Dayton.

11.12.2019
Kemiläinen Nine Lives -orkesteri täyttää - uskomatonta, mutta totta - ensi vuonna  jo kunnioitettavat 30 vuotta.
Yhtye juhlistaa synttäreitään uuden albuminsa All The Lonely Hearts -julkaisukeikalla Kemin RockBar & Grill 82:ssa tulevana lauantaina 14.12. Yhtye on hionut tuoretta tuotostaan, joka on bändin kuudes pitkäsoitto, Kemin Tico Tico -studiossa nimekkään teksasilaisen tuottajan Jesse Daytonin johdolla. Levyn julkaisee erityisesti juurimusiikin alalla ansioitunut suomalainen levy-yhtiö Bluelight Records.

30 vuotta on pitkä aika bändille. Ei ainutlaatuista, mutta kohtuullisen harvinaista. On pakko kysyä yhtyeen nokkamieheltä, laulusolisti Antti Pasaselta, että miten ihmeessä yhtye on jaksanut touhuta näin kauan touhuta musiikin parissa ja mikä yhtyettä motivoi jatkamaan.
- Se onkin kyllä aika uskomatonta miten aika on vierinyt. Paljon on vettä virrannut Kemijoessa siitä, kun Tiihosen Jarnon kanssa Ankkurin ovella tavattiin syksyllä 1989 ja ei mennyt kauaakaan, kun jo lähettiin jammailemaan Rock Houselle. Mukana olivat myös Ahosen Vesku ja Kallion Mika. Sen jälkeen tapaamiset musiikin merkeissä jatkuivat säännöllisen epäsäännöllisesti. Kerran Jarno soitti ja ehdotti soittelua Oljakan Veken kanssa. Minä pyysin mukaan Marjasen Oken. Sen jälkeen bändi syntyi tavallaan ihan itsestään. Ja hauskaahan tämä on ollut, ollaan saatu paljon ystäviä ja nähty maailmaa.

Hienoja juttuja ja muistoja

Pasanen painottaakin, että bändille on tapahtunut paljon hienoja juttuja.
- Keikkoja ympäri maailman, joista päällimmäisinä ovat muistot USA:n kolmelta minirundilta, sekä festarikeikka ja yöpyminen Long Beachille telakoituneessa legendaarisessa Queen Mary -valtamerialuksella. Myös keikat Pietarissa ja Moskovassa olivat kaikin puolin ikimuistoisia.  Sekä tietysti paljon omia biisejä, kiitos Jarnon hienon sävel-ja tekstikynän.

Pakko on myös tiedustella, että mikä on vuosien varrella muuttunut, onko muu kuin se, että soittajille on tullut saman verran ikää lisää?
- Matkan varrella on muuttunut ainakin kokoonpano hiukkasen, kun tervolalaislähtöinen Hännisen Tommi soitti meillä Oken jälkeen parilla levyllä rumpuja (Rocket ja Grim Reaper) ja nyt uutena tulokkaana rumpuja soittaa monesta kemiläisbändistä tuttu Jari Keinänen.  Valkosen Lape tuli mukaan ensimmäisen albumin jälkeen. Uusin jäsen on sitten kemiläisen rokkimusiikin legendaarinen komppikitaristi ja huumorimies , muun muassa The Skylights -yhtyeestä tuttu Jari Pöyhönen. Hän tuli mukaan kuin mittatilauksesta uuden levyn materiaalin työstämisen alkuaikoihin, kun elettiin alkuvuotta 2013. Molemmat Jarit tulivat tonteilleen samoihin aikoihin, Pasanen toteaa.

Omat biisit edellä

Yhtyeen kokoonpano on siis nykyään Jarno Tiihonen (kitara), Jari Pöyhönen (kitara), Lauri Valkonen (kontrabasso), Jari Keinänen (rummut) ja Antti Pasanen (laulu). Yhtyeen levyttämät albumit ovat uutukaisen lisäksi Common Trap (Black Dog Records, 1995) Roundabout (Nervous Records, UK, 1998), Surfin Pig (Crazy Love Records, GER, 2000) Rocket (Jungle Records, 2004) ja Grim Reaper (Jungle Records, 2008).

- Toki välillä on ollut kiva soittaa vanhoja kunnon rokkibiisejä laidasta laitaan. Esimerkkinä projekti, jossa astuttiin vuoden 1962 Hampurin Star Clubilla soittaneen The Beatlesin housuihin ja kenkiin. Viime aikojen keikoilla omien biisien soitto on ollut kuitenkin päällimmmäisenä, niitä kun alkaa olla jo toistasataa ja fanit haluavat kuulla ne omat klassikkobiisinsä, Pasanen jatkaa.
Lauantaina Kemin rokkibaarissa yhtye soittaa ensimmäistä kertaa julkisesti kaikki uuden levyn biisit ja lisäksi jonkinlaisen best of -setin.

Pakkasukko -keikka yhteistyön taustalla

Uuden levyn tuottajana on siis ollut amerikkalainen Jesse Dayton. Miten saitte hänet mukaan ja kuinka merkittävä rooli hänellä on?
- Jessen kanssa ollaan oltu tuttuja pitkään ja järjestin hänelle kerran pikku rundin Suomessa Pakkasukko -festivaalin yhteydessä. Sen aikana ystävyys tiivistyi siihen malliin, että kun mietittiin, että bändi on tehnyt jo viisi levyä omin päin, niin voisi olla freesiä tuoda maailmalta jotain uutta näkemystä kehiin, Pasanen muistelee.
- Diggailtiiin mm. Jessen The Roadkings -bändiä, mutta myös miehen omaa väkevää country-tuotantoa. Onhan hänellä myös kovia yhteistyömeriittejä aina Waylon Jenningsiin ja Johnny Cashiin asti. Jessen ura on tällä hetkellä ehkä kovemmassa vauhdissa kuin koskaan, Pasanen huomauttaa.

Pasasen mukaan tästä yhtenä merkkinä on vast´ikään kansikuvajuttu legendaarisessa Rolling Stone -lehdessä ja jatkuva rundaaminen ympäri jenkkilää ja Eurooppaa.
- Jesse on tehnyt myös uraa elokuvamaailmassa ja näytellyt mm. Rob Zombien elokuvissa ja miehellä on vyöllään myös täyspitkän Zombex-nimisen elokuvan ohjaus ja käsikirjoitus. Kun Jesse oli innoissaan tulossa messiin vuoden 2014 tammikuiselle reissulle kylmään Kemiin, niin tuumittiin, että tästä voi koitua todella hieno juttu.

Biisejä jäi ylikin

Uusi levy syntyi käytännössä - osin jo aikataulusyistä - niin, että yhtye äänitti ensin viidestään levyn pohjat ja Dayton vietti sitten bändin kanssa sitten yhdeksän päivää Tico Ticon studiolla tekemässä yhteistyössä lopulta kahdeksaan biisiin texasilaiseenkin korvaankin sopivat sanat. Niiden pohjana toki oli jo Jarnon sinänsä hyvät tekstit, mutta niitä haluttiin vielä hioa vielä vahvemmiksi ja englantia äidinkielenä puhuvan korvaankin sopivaksi, Pasanen selvittää.
- Niin ja taisi siinä mennä viisi iltaa Old Grigossassakin, Pasanen virnistää.

Jesse Dayton toi Pasasen mukaan studioon lisää asennetta ja paljon yksittäisiä ideoita.
- Niitä voi kuulla monissa biiseissä. Laulaapa mies myös stemmoja levyllä. Biisejä äänitettiin kaikkiaan 16, joista sitten 11 valikoitui tälle levylle. Eli meillä on jo hyvä määrä pohjalla seuraavankin levyn materiaaliksi. Ja kaikki biisit on Jarnon säveltämiä, Pasanen mainitsee.

Paras Nine Lives -levy

Pasanen vakuuttaa, että yhtye on levyn lopulliseen muotoon erittäin tyytyväinen.
- Olemme aidosti sitä mieltä, että kyseessä on kaikin puolin paras Nine Lives -levy, mutta tottakai aina jää jotain myös hampaankoloon. Tällä kertaa prosessi oli aika pitkä, mutta kaikella on aikansa ja nyt valmisteltiin levyä pitkään ja rauhallisesti, kun muut kiireet antoivat myöten, joita meillä kaikilla oli ihan kiitettävästi näinä viitenä vuonna, Pasanen huomauttaa.
Levyä saa fyysisenä vinyylialbumina, ja lisäksi digitaaliversio on ollut ladattavissa jo marraskuun loppupuolelta saakka.

Ensi vuonna lisää keikkoja

Lauantain julkkarikeikan jälkeen ensi vuoden puolelle on jo sovittuna muutamia lisäkeikkoja.
- Ensi vuonna on tarkoitus aktivoitua levittämään levyn sanomaa mahdollisimman laajalle, ensiksi kotimaahan, mutta eiköhän ulkomaan virityksiäkin tule mukaan, Pasanen uskaltaa arvioida.
Seuraavia pidemmän ajan etappeja bändi ei ole miettinyt. Ei siis esimerkiksi sitä, vieläkö bändi juhlii tasavuosikymmeniä seuraavan 30 vuoden jälkeen.
- Tietysti kuusikymppisjuhla voisi olla hyvä tavoite, mutta eiköhän mennä päivä kerrallaan, kuten tähänkin asti, joka on kuitenkin se pitkän taipaleen taittamisen ehto, Pasanen hymyilee.

Levyjulkkarit:

* Nine Lives. All The Lonely Hearts.
* Lauantaina 14.12. klo 22 Kemin RockBar & Grill 82.
* Liput 10 €.
* Levyjä myynnissä keikalla (vain käteisellä). Vinyyli-LP 25 €, cd 15 €.

Isot kiitokset jutunteossa avustaneelle Piia Emilia Alapalosaarelle! 👍

Eurodance-yhtye Basic Element Victoriantorille

* Happy New Twice -tapahtuma laajenee, luvassa on monia oheistapahtumia. Myös lapset on huomioitu.

5.12.2019
Tänä vuonna Tornio-Haaparannan Happy New Twice -uudenvuodenjuhlan musiikkitarjonnasta ja yleisön juhlatunnelmasta vastaa legendaarinen eurodance-ryhmä Basic Element. Kansainvälisen tason tulishown puolestaan järjestää tuliryhmä Uniflow.

Tapahtuman jälkeen jatkoille voi lähteä joko Tornioon Umpitunneliin tai Haaparannan kaupunginhotelliin, joissa molemmissa soittaa livebändi, Umpitunnelissa Radio Luxemburg, kaupunginhotellin esiintyjä ilmoitetaan myöhemmin.

Lisäksi Torniossa järjestetään kolmet etkot, Freezer soittaa Park Hotellissa klo 20.30-21.30, Radio Luxemburg Pikku Berliinissä klo 21.30-22.30 ja lisäksi Mustaparran terassilla viihdyttää Deejii Bliniks klo 22.30-23.45, josta on näppärä siirtyä Victoriantorille puolilta öin alkavaan varsinaiseen uudenvuodenjuhlaan.

Kaksin verroin tarjontaa

Perinteiseen tapaan rajalla, Victoriantorilla uutta vuotta juhlistetaan tuttuun tapaan kaksi kertaa. Show koostuu musiikista, esityksistä ja ilotulituksista.
– Puoliltaöin juhlitaan Suomen uutta vuotta, ja tuntia myöhemmin on Ruotsin uuden vuoden vuoro. Voidaan sanoa, että meiltä löytyy uutena vuotena kaksin verroin enemmän tarjontaa muihin kuntiin verrattuna, kehaisee tapahtumasta vastaava tapahtumatuottaja Antti Smeds Eventworksistä.
– Olemme rakentaneet ohjelman, joka sopii niin vanhemmille kuin nuoremmille ja uskon, että olemme onnistuneet tavoitteessamme. Odotamme paikalle vähintään saman verran kävijöitä kuin edellisenäkin vuonna, Smeds kertoo.

Ohjelma Victoriantorilla alkaa klo 23.30 Suomen aikaa. Koko ohjelma on nähtävissä osoitteessa www.happynewtwice.com.

Lapsille erityisohjelmaa

Tänä vuonna tapahtumaan liittyviä oheistapahtumia on tarjolla rajan molemmin puolin enemmän kuin aikaisemmin. Erityisesti lapset on otettu huomioon. Esimerkiksi Haaparannan Folkets Husilla näytetään ilmaiseksi uusi Frozen II -elokuva ruotsiksi dubattuna.
– Ilmaislippuja voi lunastaa Haaparannan kirjastolta ja TornioHaparanda-matkailuinfosta. Se, milloin liput ovat noudettavissa ilmoitetaan myöhemmin. Nopeimmat syövät hitaat, Smeds sanoo.
– Taikuri Elias Kvist puolestaan esiintyy Lapparilla alkuillasta ja Duudson Activity -puistoon pääsee erityishintaan. Aikuisille taas järjestetään ohjelmaa baareissa ja ravintoloissa Hallituskadun varrella ennen päätapahtumaa, Smeds jatkaa.

Yhteistyö Eventworksin kanssa syvenee

Tornion ja Haaparannan kaupungit ovat ulkoistaneet uudenvuoden tapahtuman tuotannon Eventworksille, joka voitti alkuvuodesta järjestetyn kilpailutuksen. Kaupungit ja Eventworks ovat sopineet tapahtumatuotannosta kolmevuotisella sopimuksella.

Eventworks on torniolainen tapahtumatuotantoyritys, jolla on pitkä kokemus laadukkaiden tapahtumien ja yritystapahtumien tuottamisesta niin Suomen kuin Ruotsin puolellakin. Eventworks järjestää vuosittain mm. Satama Open Air -festivaalin Kemissä.

– Eventworksin kokemuksen, osaamisen ja kontaktien avulla tapahtuman uskotaan nousevan uudelle tasolle. Toiveena on, että tapahtuman kävijämäärä saadaan kasvuun ja matkailijat viipymään alueella pidempään. Kaupungit satsaavat tapahtumaan paljon ja toivomme, että yhä isompi joukko paikallisia yrityksiä lähtee mukaan ja ottaa hyödyn tapahtuman tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista, sanoo Tornion kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalo.

Kanadalaisbändi Gutter Demons perjantaina Kemissä

* Montrealin psychobillykuninkaat yhteiskiertueella kemiläislähtöisen Flesh Roxonin kanssa.

* Flesh Roxonille mieluisa pesti Lordin Euroopan kuuden viikon kiertueen lämppäriksi.

28.11.2019
Aktiivisesti ympäri maailmaa kiertänyt kanadalaisyhtye Gutter Demons esiintyy perjantaina Kemin  Rockbar & Grill 82:ssa. Keikka on osa yhtyeen yhteiskiertuettä kemiläislähtöisen Flesh Roxon -orkesterin kanssa. Bändikaksikon kuuden päivän minirundi pitää sisällään neljä keikkaa. Kiertue alkaa tänään Helsingin Bar Loosesta ja matkaa Kemin jälkeen Iisalmen Gracevilleen 30.11. ja Tampereen Jack The Roosteriin 1.12.

- Tämä on Montrealin psychobillykuninkaiden ensimmäinen vierailu Kemissä ja näin pohjoisessa Suomen kamaralla, selostaa Flesh Roxonin Nicky Rothen.

Kolmihenkinen Gutter Demons on jo kahden vuosikymmenen ajan vavisuttanut keikkalavoja ympäri maailman. Yhtyeen korkean oktaanin psycho punk rock n' roll ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Gutter Demons on esiintynyt yhdessä mm. sellaisten suuruuksien kanssa kuin The Misfits, The Reverend Horton Heat, UK Subs, Vibrators, Leftover Crack ja Nashville Pussy. Viidennen ja parhaan albuminsa No God, No Ghost, No Saints yhtye julkaisi viime vuonna.


Myös Flesh Roxon on aktivoitunut väkevästi muun muassa keikkarintamalla.
- Molemmat bändit ovat kovassa vireessä. Odotan innolla keikkaa kotopuolessa, koska Kemi on aina hyvä keikkapaikka, Rothen painottaa.
Flesh Roxonilla on myös uusi tuottaja, jonka kanssa uuden musiikin työstäminen on demovaiheessa ja esituotanto on jo käynnissä.
- Tällä kertaa ei kuitenkaan hosuta vaan tehdään levy, joka kantaa vuosia eteenpäin ja siihen laitetaan kaikki hihasta löytyvät ässät ja vuodatetaan krokotiilin kyyneleitä, Rothen toteaa.

Lisäksi Flesh Roxon on lähdössä helmikuussa kuuden viikon mittaiselle Euroopan kiertueelle Lordi -yhtyeen lämppärinä. Kiertue starttaa 16.2. Unkarin Budapestistä ja päättyy 1.4 Liettuan Vilnaan. Lordin Killection 2010 tourin lämppäreinä Flesh Roxonin lisäksi ovat saksalainen sinfonisen metallin Aeternitas (27.2.-3.3.), valkovenäläinen sinfonista metallia soittava Almanac (5.-30.3.) sekä Italian Bolognasta ponnistava metalliyhtye Tarchon Fist.

Budapestin ja Vilnan lisäksi Lordi ja Flesh Roxon heittävät kiertueella keikat Slovakian Bratislavassa, Italian Bargamossa, Venetsiassa, Roomansa, Firencessä, Itävallan Klagenfurtissa ja Wienissä, Ranskan Marseillessa, Toulousessa, Nantesissa, Epinalissa ja Pariisissa, Espanjan Madridissa ja Barcelonassa, Hollannin Sneekissa ja Amstelveenissa, Saksan Munchenissa, Hampurissa, Berliinissä, Leipzigissä, Stuttgarttissa, Aschaffenburgssa, Nurnbergissä, Regensburgissa, Kölnissä, Heidelbergissä, Tsekin Prahassa, Sveitsin Prattelnissa ja Schaffhausenissa ja Puolan Gdanskissa.

Suosittu Säkenöivä! -kuoro johdattaa kuulijat joulun odotukseen Kemin kirkossa 27.11.

11.11.2019
Kemin kirkko huokuu joulun tunnelmaa keskiviikkona 27.11. kello 18, kun naiskuoro Säkenöivä! astelee lavalle. Tulkoon joulu -konsertti johdattaa kuulijat jouluisiin tunnelmiin ensimmäisen adventin alla.

Viime vuonna kuoron ensimmäinen joulukonsertti Säkenöivä joulu valloitti täydet salit Kemissä ja Torniossa herkillä tulkinnoilla, taitavilla sovituksilla ja svengaavilla gospelkappaleilla. Tänä jouluna ohjelmistossa on sekä perinteisiä rakkaita joululauluja että uudempia joulusuosikkeja. Mukana on jälleen myös ripaus hyväntuulisia gospelvivahteita. Konsertissa kuullaan myös upeaäänisiä solisteja kuoron riveistä.

Kuoroa johtaa Tuomas Lampela. Joulun lauluihin tunnelman loihtivat merilappilaiset muusikot Kari Hautalampi (kosketinsoittimet), Tuomo Jakku (rummut ja lyömäsoittimet), Juhani Hägg (sähköbasso) ja Olli-Pekka Kajasviita (sello).

Tulkoon joulu -konsertin lippuja myy konserttipäivään saakka ennakkoon Café Hertta.  Lippu konserttiin maksaa 15 €, ja alle 12-vuotiailta 5 €. Mikäli lippuja jää, niitä myydään myös kirkon ovelta ennen konsertin alkua. Lippu vaihdetaan kirkon ovella käsiohjelmaan.
Konsertti alkaa klo 18.00, kirkon ovet avautuvat yleisölle klo 17.15.

Proge-legenda YES Suomeen toukokuussa

28.10.2019
Progressiivisen rockin suurnimi YES saapuu konsertoimaan Suomeen keväällä. YES nähdään Helsingin The Circuksessa 12. toukokuuta. Yhtye tuo maahamme The Album Series 2020 -kiertueen, jolla se esittää vuonna 1974 ilmestyneen Relayer -albumin kokonaisuudessaan sekä yhtyeen muita klassikoita.

The Album Series 2020 -kiertue on jatkoa vuoden 2018 juhlakiertueelle ja tuo Suomeen kokoonpanon, jossa soittavat Steve Howe (kitara), Alan White (rummut), Geoff Downes (koskettimet), Billy Sherwood (basso), Jon Davison (laulu) ja Jay Schellen (rummut ja perkussiot).


Konsertin ohjelmistossa olevalla Relayer-albumilla ovat muun muassa lähes 22 minuutin mittainen Gates Of Delirium sekä progressivista rockia ja jazzia yhdistelevä Sound Chaser.
– Odotamme todella paljon Relayer-albumimme esittämistä. Olemme jo soittaneet muutamissa konserteissamme The Gates Of Deliriumin, mutta nyt lisäämme ohjelmistoon myös albumin muut hienot biisit sekä tietysti suuren määrän muita klassikoitamme, Steve Howe toteaa.


Vuonna 1968 perustettu YES on yksi innovatiivisimmista ja vaikuttavimmista rock-historian yhtyeistä. Heidän 1970-luvun albuminsa The Yes Album, Fragile, Close to The Edge, Yessongs, Tales from Topographic Oceans, Relayer ja Going tor the One olivat musiikin monia genre-rajoja rikkoneita kokonaisuuksia niin tyyleiltään kuin sisällöiltään.

Kaikkiaan yhtyeen levyjä on myyty yli 50 miljoonaa kappaletta ympäri maailman. YES on saanut kolme Grammy-palkintoa ja se nimettiin vuonna 2017 Rock And Roll Hall Of Fameen.

The Album Series 2020 -konsertin liput tulevat myyntiin Lippupisteeseen keskiviikkona 30. lokakuuta kello 11.00. Liput maksavat alkaen 69,50 euroa, mutta sata ensimmäistä ostajaa saa ne alkaen 59,50 euron Early Bird -hinnalla.

Talonpoika Lalli pyrkii eduskuntaan Vasemmistoliiton listoilta kevään vaaleissa

19.1.2018
Lalli Mustakallio eli rapartisti Talonpoika Lalli pyrkii kevään eduskuntavaaleissa Arkadianmäelle Vasemmistoliiton listoilta. Ivalossa vuonna 1989 syntyneen Mustakallion ehdokkuus varmistui Vasemmistoliiton Lapin piirihallituksen kokouksessa Rovaniemellä lauantaina, kun puolue nimesi kolme viimeistä ehdokastaan. Nyt Vasemmistoliiton 14 ehdokkaan lista on täysi. Muut lauantaina nimetyt ehdokkaat ovat Sari Moisanen Kemistä ja Reijo Kontinen Kolarista.

Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä Lalli on varttunut aikuiseksi Turussa ja Ylitorniolla. Sittemmin Lalli vaikutti Rovaniemellä, valmistuen talonrakentajaksi. Hän on myös opiskellut musiikkiteknologiaa Pop & jazz -konservatorio Lappiassa Torniossa. Hänen isänsä on taidemaalari Pekka Hermanni Kyrö ja äitinsä musiikinhistorian tuntija Marja Mustakallio.

Ekat räppiriiminsä hän kirjoitti yläasteella Ylitorniolla ja eka biisi Kirkkain tähti julkaistiin vuonna 2005. Hän kuvailee itseään lappilaisen räpin ylityömieheksi ja tyylilajiaan lappipäläpätykseksi. Facebookissa hänellä on yli 1 700 tykkääjää.


Lalli on julkaissut kolme albumia (Nimi on Talonpoika Lalli, 2007, Lallin kumautus, 2009 ja Ympäri Kairaa, 2017. Miehen viimeisin, viime kesäkuussa julkaistu Älä Selitä -musiikkivideo on kerännyt jo yli 125 000 näyttökertaa. Sitä edellinen, toukokuussa 2018 julkaistua Anna Mie Kairaan -videota on katseltu yli 47 000 kertaa.

Myös elokuussa 2017 ilmestynyt video kappaleesta Takasin Tanhuaan on katseltu yli 40 000 kertaa. Nuorukaisen toiseksi suosituin video on Rovaniemelle omistettu reggaerytminen Kaupunki kasvaa (2013), jonka on nähnyt jo 89 739 youtube-kanavan käyttäjää. Niin se on, Niin se mennee -videota on puolestaan katsottu yli 61 000 kertaa ja Paikka jonka nimen lehdet kirjottaa väärin -videokin on kerännyt yli 44 000 katsojaa.


Lalli on fiitannut Jarkko Honkasen keikoilla ja Miljoona ruusua -videolla ja esiintynyt lisäksi muun muassa Asan, Ailu Vallen, Hannibal Starkin, Marjo Leinosen ja The Meänlandin kanssa. Rovaniemeläisessä rockravintola Grandessa hän on isännöinyt Kumautus-klubia.

Hän on esiintynyt myös Stepan Aromii mixtapella (2007), Syssyn Saatanalliset Sävelet Live 2007-2008  -kokoelmalla, Jouni J:n Sekä Että (2010) ja Sopupeliappelsiini (2012) -albumeilla (2010), Big Baali & Tomigunin Funkkia Kiesiin -albumilla (2011), R-Sykkeen Unsigned Sybe -albumilla (2013) ja Polarsoulin Forever -albumilla (2016).

Vuonna 2014 Lalli voitti yleisöäänestyksessä nettijulkaisu Väylän Pyörre Musiikkiuutisten ensimmäisen Keksi -musiikkipalkinnon. Lalli sai äänestyksessä 26 prosenttia äänistä.


Lalli Isokallion, Sari Moisasen ja Reijo Kontisen lisäksi Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaina huhtikuun vaaleissa ovat luokanopettaja Anni Ahlakorpi, 32, Utsjoki, aluetoimitsija Jarmo Alatarvas, 59, Rovaniemi, nuoriso-ohjaaja Mari Ikonen, 26, Rovaniemi, yrittäjä Albana Mustafi, 34, Kemi, kansanedustaja Markus Mustajärvi, 55, Savukoski, poromies Aki Nevalainen, 59, Kittilä, sosiaalityöntekijä Tiina Outila, 33, Rovaniemi, opiskelija Henri Ramberg, 31, Rovaniemi, eäkeläinen Olavi Stoor, 71, Tornio, professori Vesa Puuronen, 61, Rovaniemi sekä hankinta-asiantuntija Kati Tervo, 35, Kemi.

Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 14.4. Ennakkoäänestys on 3.-9. huhtikuuta.

Tupakkalakko poiki läjän biisejä

* Simolainen Samuli Roivas päätti käyttää aikansa paremmin ja ryhtyi tekemään biisejä.

*Joulun alla Roivas julkaisi viiden biisin ep:n lokakuussa ilmestyneen tuplasinglen jatkoksi.

23.12.2018
Simolainen Samuli Roivas on julkaissut omakustanteisen Tylsää jäätä -ep:n, jolla on viisi biisiä.  Julkaisu sisältää kappaleet Juulia, Miljonäärejä, Damissa tavataan, Missä sä oot ja Tylsää jäätä.
- Kaikki kappaleet ovat omia sävellyksiä ja sanoituksia sovituksineen. Soitan myös kaikki soittimet itse. Tyyliltään ne ovat iskelmäpoppia ja -rockia, Roivas kertoo. Miksauksesta ja masteroinnista on vastannut Otto Joki.
Ep on jatkoa Roivaisen lokakuussa julkaisemalle tuplasinglelle Lelu vaan, joka sisältää nimikappaleen lisäksi laulun Tulevat unelmat.
- Kaikki julkaisut ovat digitaalisia ja löytyvät tällä hetkellä Youtubesta, mutta tulevat myös Spotifyyn, Roivas selvittää.
Kuten aina, myös Roivaksen biisitehtailullakin on taustansa.
- Kaikkihan lähti loppukesästä, kun aloitin tupakkalakon ja päätin tehdä tupakoinnin sijaan jotan hienoa. Niinpä ajattelin, että alan tekemään ja julkaisemaan biisejä, kun bändihommatkin olivat loppuneet jo maaliskuussa. Minullahan ei ollut muuta kuin aikaa, ja tupakkalakkokin jäi kolmeen viikkoon.


Lisäksi Roivas on tehnyt kappaleita Tero Kemppaisen kanssa, mutta niitä ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu. Roivas ja Kemppainen ovat bändikavereita Keltainen sukellusvene-yhtyeestä. Roivas on soittanut myös kaivosmiesten Ruiskubetoni -yhtyeessä.
Kappaleita Roivas on tehnyt osin myös työn lomassa Outokummun Elijärven kaivoksella.
- Konemiehellähän on aikaa miettiä asioita 12 tunnin vuoroja tehdessä. Esimerkiksi  Miljonäärejä -biisi on sävelletty ja sanoitettu kaivoksella. Melodia tuli päähän, ja hyräilin sen  samantien puhelimeen ylös ja sanotukset myös on tehty työmaalla. Sävellykset ovat syntyneet aika nopeasti.

Roivas muistuttaa musiikkiaan kuunteleville, että biisit ovat kotoa käsin tehtyä halpatuotantoa amatöörimuusikon tekemänä.
- Musiikin teoriasta ei oo mitää käryä, mutta oppiipahan asioita käytännön kautta ja voi kokeila kaikenlaista mitä päähän juolahtaa.
Helppoa se ei toki ole ollut.
- Esimerkiksi Tylsää jäätä -ep:n biisien kanssa on ollut haastavaa etsiä oikeita sovitusideoita, etenkin kun oikeita rumpujakaan ei ole. Ja tietenkin asiat mitä ei jollain soittimella osaa soittaa, niin täytyy tyytyä urkujen omiin saundeihin.
- Mutta nyt Tylsää jäätä on valmis ja voin keskittyä tekemän uusia sävellyksiä ja sanotuksia, eli tulen myös jatkossakin tekemään kappaleita, Roivas painottaa.
On otettava vielä yksi pointti Roivaksen biisitehtailuun.
- En tiedä juurikaan muita simolaisia artisteja, niin onhan se hienoa, että tällä tavalla saa tännekin jotain musiikkikulttuuria.

Roivas on mukana myös uudessa, Mean Lizzy -nimeä kantavassa bändissä, jossa hän soittaa kiippareita. Sen ohjelmistossa on nimensä mukaisesti tietystä Thin Lizzyä ja muuta heavyrockia, kuten Van Halenia. Bändin basistina on Martti Kalmakoski, rumpalina Eero Hiltunen ja kitaristeina Juha Huhtala ja Jaska Kakko. Bändin jäsenten taustalta löytyy  useita yhtyeitä, kuten CRC, 8 Feet Under ja Fancy Nancy.
- Laulaja meiltä vielä puuttuu. Jos halukkuutta löytyy, minuun voi ottaa yhteyttä, Roivas mainitsee.

Hemen ensisinkku julki 9. marraskuuta

29.10.2018
Kemiläislähtöinen, nykyään Oulussa asuva Heikki "Heme" Vieresjoki julkaisee soolouransa ensimmäisen singlensä tiistaina 9. marraskuuta. Kappale Taksijono on Hemen ja Nalle Ahlstedtin säveltämä kappale, jonka sanoitus on Hemen omaa tuotantoa. Biisi maalaa mielenmaisemaa ihmisen valinnoista, sattumista sekä ristiriitojen maailmasta matkalla onnellisuuteen.

- Taksijono on kuvaus nuoresta minästä, joka kamppaili kaupungin neonvalojen ja virtaavan viinin keskellä ihmisen perustarpeesta jakaa asioita ja olla rakastanut toiseen ihmiseen, Heme kertoo.
- Biisi syntyi eräänä sunnuntaiyönä, kun olin edellisyönä odotellut taksitolpalla elämäni rakkautta tai taksia, joista jälkimmäinen toteutui. Tein tuolloin keikkoja 140 kappaleen vuosivauhdilla ja elämä oli niissä kaupungeissa missä milloinkin sattui olemaan. Joka kylään ja kaupunkiin syntyi omanlainen sosiaalinen verkosto ja monissa paikoissa tunsi olevansa kotona. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli kenties mielen suojautumiskeino ,mutta totta silloin. Paljon hukattuja hetkiä, väliinjääneitä ystävien ja sukulaisten juhlia mutta toisaalta kasvattavia vuosia, joissa on paljon laulun aiheita ja aihetta onneen, Heme taustoittaa.

Takana jo 1500 keikkaa

Muusikkona tämän vuoden helmikuussa 40 vuotta täyttänyt Heme ei todellakaan ole mikään keltanokka, vaikka julkaiseekin ensisinglensä. Miehellä on takanaan noin 1 500 keikkaa, joista valtaosa hänen vuonna 1998 Kemissä perustamansa Joku Paikallinen Bändi -yhtyeen laulusolistina. Lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Elastisen, Jimi Pääkallon ja Happoradion Aku Tykin kanssa.
- Fiilikset ovat melkoiset, vuosien odottelu, odotukset, ala- ja ylämäet saattavat tulla aikamoisena tunnetilana vasten mun kasvojani kun biisi julkaistaan. Biisiin oon tosi tyytyväinen, sillä on hyvä lähtee liikenteeseen, Heme tuumii.

Levytyssopimus syyskuussa

Syyskuun lopulla Heme allekirjoitti levytyssopimuksen Nalle Ahlstedin D8 Music -yhtiön kanssa. D8 Music aloitti julkaisu- ja tuotantoyhtiönä vuonna 2013 ja lisäsi vuonna 2015 palveluihin myös oman levy-yhtiön. D8 Musicin kotimaisia artisteja Hemen lisäksi ovat muun muassa Jore Marjaranta, Suvi Hiltunen, Suomen euroviisukarsinnoissa säväyttänyt Zühlke sekä Lordi -yhtyeestä tuttu Sampsa Astala. Hittejä Ahlsted on kirjoittanut lisäksi Suvi Teräsniskalle, Robinille, Lucasille ja Virve Rostille. Kansainvälisesti menestyneitä hittejä Ahlsted on lauluntekijänä ja tuottajana väsännyt esimerkiksi brittiyhtye Smokielle, saksalaiselle Sarah Connorille, ruotsalaiselle Lena Philipsonille, australialaiselle Zoe Badwille, espanjalaiselle Aurynille ja brittiläiselle Helena Paparizoulle.

Lataa biisi jo ennakkoon!

Hemellä on pieni pyyntö myös Sinulle.
- Tämän jutun alla on linkki Spotifyhin ja ohjeet miten toimia. Käy lataamassa se jo tänään, jos Sinulla on 15 sekuntia aikaa asialle. Spotify seuraa näitä omaan kirjastoon tallennettuja biisejä, siitä syystä olis kova juttu jos näkisit tämän pienen vaivan.

Toimi näin:
- tarkasta, että olet kirjautuneena spotifyhin
- aukaise linkki
- klikkaa pre-save on spotify
- sitten vielä varmistat, että se olet sinä ja homma done
- aikaa menee noin 15 sekunttia ja biisi on latautunut kirjastoosi, kun se julkaistaan 9.11.2018.
Linkki on tässä:  https://distrokid.com/hyperfollow/heme/e4CA

Meri-Lapin lauantai tarjoaa kosolti livemusiikkia

10.8.2018
Kesä ei ole vielä ohi. Ei sinnepäinkään, sillä ulkoilmakonsertteja riittää yhä. Ja moneen makuun.

Kemissä lauantaina iltapäivällä Meripuiston laululavan seutu täyttynee kun Kemin Seudun Osuuspankin kesäkonsertti tärähtää käyntiin. Konsertin aloittaa klo 15 toiminnallinen lastenkonsertti Kanalomamatka ja klo 16.15 lavalle nousee Inga Söder orkestereineen.

Konsertilla OP Kemin Sutu juhlistaa 95 vuoden taivaltaan. Konserttien välissä on tauko, jolloin tuhannelle ensimmäiselle on tarjolla "sotkun munkki" ja kahvi tai mehu. Tarjoilun hoitaa Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys klo 15.30 alkaen. Paikalla konsertissa ovat myös OP:n lemmikit Henri ja Hanna Hippo.


Kaakamossa puolestaan vietetään kolmatta perinteistä Kaakamo Summer Meet -tapahtumaa, jossa Napakympin maisemissa tarjolla on livemusiikkia, hienoja autoja, moottorin pärinää, ruokaa ja pelejä. Alue avataan klo 14. Klo 15 lapsille on remminheittokisa ja 15.30 aikuisten kahden hengen joukkueille männänheittokisa. Iltapäivän aikana palkitaan myös kolme hienointa autoa ja testataan kuinka kauan Mazda käy kaasu pohjassa. Päiväosuuden musiikista vastaa klo 16.30 Medicine Men.

Tapahtuman klo 20 alkava iltaosuus on K18-tapahtuma. Ulkolavalla soittavat Blueshuffle klo 21 ja Stargate klo 22.30. Illan päätteeksi klo 00.15 sisälavan valtaa keminmaalainen omia biisejä soittava TimeKillers -yhtye, jonka tyylilaji liikkuu punkrockin ja perinteisen rockin välimaastossa.
Stargate on oululainen Jukka Nummen (laulu, rummut), Mauri Savolaisen (kitara) ja Petteri Gullstenin (basso) muodostama powermetal-covertrio, joka luukuttaa muun muassa Deep Purplen, Rainbown ja Whitesnaken biisejä.

Päivän kolmas ulkoilmakonsertti on tarjolla Kemin Urban Parkissa Mansikkanokalla. Puiston kesän päättäjäisbileissä lavalle nousevat klo 18 alkaen kokoonpanot Northern Oath, Frost Heave (klo 18.30), 13,5 (klo 19) ja Get In (klo 20). Kokonaisuus kantaa nimeä Urban Rock.

Joku Paikallinen Bändi puolestaan järjestää Kemin Ankkurissa viimeisen päälle spesiaalikeikan yhtyeen 20-vuotisen historian kunniaksi. Lavalle nousevat sekä Joku Paikallinen Duo että Joku Paikallinen Bändi alkuperäisessä kokoonpanossaan.

Perinteistä tanssimusiikkia tarjoavat lauantaiehtoon kunniaksi Duo Napakymppi Laren Baarissa Arpelassa, Heidi Pakarinen & Karavaani Keminmaan Pohjanrannassa ja Channel Four Suukosken Keitaalla Tervolan Koivussa. Kemin Vallitunsaaren Jokikeskuksessa terassitansseja vauhdittaa Birgit Ohra-aho ja Soundset.

Lisäksi Motelli Käpylä Keminmaassa järjestää samana iltana karaokeillan.

Yksi menovinkki Rovaniemellä lauantaina oleville. Juurimies Kepa Härkönen juhlii soololevynsä Spicy Tales & Spacey Tones julkkareita Hemingway´sin Sunny Afternoon Clubilla lauantaina  klo 15-18.
Härkösen lisäksi keikalla ovat mukana myös levyllä soittavat Pekka Gröhn (kosketinsoittimet) Daniel Hjerppe (rummut, percussio) ja Robban Hagnäs (basso).
- Luvassa on iltapäivä levyn mukaista meininkiä, eli surfmusaa Kuuban mausteilla, svengaavaa groove-bluesia ja elokuvamaisia sävyjäkin, Härkönen houkuttelee.

Ja tokihan Rovaniemelle voi lähteä myös Simerockin merkeissä. Lauantain päätähtiä ovat Apulanta, SANNI, Kaija Koo, Pikku G, Isac Elliot ja Reino Nordin. Tänään perjantaina lavalle kipuavat muiden muassa Haloo Helsinki!, JVG, Lauri Tähkä, Arttu Wiskari ja Evelina.

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani soittaa minikeikan Kemin Suomalaisessa Kirjakaupassa perjantaina

Mukana on myös Karavaanin Matkassa -kirjan kirjoittanut Tommi E. Virtanen.

Matkakirjan kirjoittaja ja valokuvaaja Tommi E. Virtanen on kulkenut Karavaanin matkassa keskittyen kuvaamaan niin hurmoshetkiä keikoilta kuin hiljaisia hetkiä maantien varrelta tai majoituspaikoista. Kirjan punaisena lankana kulkevat Kilpeläisen lyriikat, joiden taustoja Kilpeläinen valottaa tarinoillaan.

Yhtyeessä on kuitenkin myös viisi muuta soittajaa, jotka saavat jokainen hetkensä kirjan sivuilla. Kuvitusta rikastuttavat Kilpeläisen bändikavereistaan ja keikkamaisemista tekemät karikatyyripiirustukset. Teoksen graafisesta ilmeestä vastaa Joel Melasniemi, joka on myös Kilpeläisen levynkansien suunnittelija.


Tommi E. Virtasen aiempiin töihin lukeutuvat mm. Jope Ruonansuun Aatteleppa ite! -elämäkerta (2006) sekä Aki ja Heli Palsanmäen elämään sukeltava Suomen Huutokauppakeisari – Keisarin vanhat aarteet (2017). Virtanen on kirjoittanut myös avoinen tositarinan suomalaisen katurockin periksiantamattomasta pioneerista Jimi Serosta (Mun tie, 2012) sekä teoksen Vapaa valitsemaan - tositarinoita raitistumisesta (2015) yhdessä  päihdeterapeuttien Piia Sumupuun ja Jussi Kinnusen kanssa.

Kirjoittamisen ohella Virtanen on ansioitunut myös tv-dokumenttien ohjaajana, viimeisimpänä elokuvana suomalaisten studiomuusikkojen historiaa valottava Tuhansien Raitojen Miehet (2017).

Kemin Satama Open Airiin saapuva Jarkko Ahola julkaisi uuden sooloalbumin

Mä tuun sun luo -albumi sisältää komeaäänisen Aholan omia biisejä, jotka on tehty hänen suosikkiartistejaan kunnioittaen.

5.5.2018
Komeaääninen Jarkko Ahola julkaisi perjantaina Mä tuun sun luo -albumin, joka sisältää miehen omia biisejä, jotka on tehty hänen omia suosikkiartistejaan ja heidän kappaleitaan kunnioittaen. Albumia seuraa lyhyt klubikiertue sekä keikkoja kesäfestareilla. Soolourallaan tuplaplatinaa, platinaa ja kultaa myynyt Ahola on varmistanut esiintymisnesä myös Kemin Satama Open Air -festivaaleilla lauantaina 4. elokuuta.

- Levyn biisit ovat syntyneet tässä vuosien varrella ja olen jo pitkään odottanut mahdollisuutta julkaista ne albumikokonaisuutena. Levyltä on kuultavissa paljon minuun vaikuttaneita muusikoita. Tietoisia fiilistelyn kohteita ovat olleet ELO, Jeff Lynne, Roy Orbison, Queen, 50 ja 60 –luvuilla tunnetuksi tulleet popkappaleet, Ahola itse tuumii aikaansaannoksestaan.

- Seassa on varmasti myös monia sellaisia vaikutteita, mitä en edes tiedosta. Olen kuitenkin koittanut vapaasti tehdä niin kuin tuntuu hyvältä ja antaa oman kädenjäljen kuulua tuon vaikuttajajoukon ohella. Uskon, että tältä levyltä löytyy jotain kaikille kuulijoilleni. Mielestäni levystä tuli aika erilainen ja onnistunut kokonaisuus, Ahola arvioi.

Albumilla Aholan monipuolinen soundi pääseekin hyvin oikeuksiinsa levyn erilaisten biisien parissa, oli tyylilaji sitten enemmän rockiin, poppiin tai iskelmään kallellaan. Biisien melodisuus ja komeaäänisen Aholan taitava tulkinta sitoo kokonaisuuden yhtenäiseksi. Levy, jonka Ahola on itse tuottanut ja monin osin myös soittanut, on ollut miehen unelmissa jo pitkään.


Jarkko Ahola tuli tunnetuksi Teräsbetoni -yhtyeen laulajana. Hän oli myös yhtyeen basisti ja yksi kolmesta biisinkirjoittajista.. Hänen ensimmäinen sooloalbuminsa Ave Maria – Joulun klassikot (2012) on myynyt tuplaplatinaa ja Suojelusenkeli – Joulun klassikot 2 (2014) platinaa. Rock-tenorin viimeisin albumi Romanssi (2016) debytoi heti ilmestyttyään virallisen listan kakkossijalla ja myi nopeasti kultaa. Viime vuoden lopulla Ahola konsertoi yhdessä Waltteri Torikan kanssa loppuunmyydyllä Hartwall Arenalla.

Ahola on ollut mukana myös Northern Kings ja Raskasta Joulua -projekteissa. Vuonna 2012 hänen omaa sukunimeään kantava AHOLA -yhtye julkaisi Stoneface -debyyttinsä. Kaksi vuotta myöhemmin se sai jatkoa Tug of War -albumilla. Vuoden 2015 keväällä Ahola osallistui MTV3:n Tähdet, Tähdet –ohjelmaan, jossa hän sijoittui kolmanneksi. Elokuussa Ahola valloittaa Kemin Satama Open Air -festivaaleilla.

Mä tuun sun luo -albumin kappaleet:

Mä tuun sun luo
Kauas
Mahdollisuus
Nostalgiaa
Mennyt oot
Viimeinen askel
Kultaa hain, kultaa sain
Ikuista on rock’n‘roll
Tienhaara
Viimeiseen suudelmaan
Huono ihminen
Illan viimeinen

Keikkoja joka viikonlopulle heinäkuun loppuun asti

* Fortissimo plays Hurriganes –tribuuttibändi herättänyt jopa hysteriantynkääkin.

* Yleisö on ottanut bänditulokkaan hyvin vastaan. Bändin mielestä jopa pelottavan hyvin.

30.4.2018
Kolme nuorta miestä luukuttaa Hurriganesia kuin viimeistä päivää, hillittömällä tatsilla hikeä pelkäämättä. Combon nimi on Fortissimo plays Hurriganes. Vajaat pari vuotta koossa olleessa bändissä soittavat Aku Varanka, 23, rummut ja laulu, Johannes Varanka, 19, kitara ja Ville Haapaniemi, 21, basso ja taustalaulu. Lisäksi bändiin lukeutuu äänimies Severi Varanka.
Yhtye on ehtinyt kerätä mainetta tiukkana lavabändinä. Se myös näkyy keikkabuukkauksissa.
- Kesän kaikki viikonloput ollaan keikoilla. Käytännössä kaikki viikonloput, perjantait ja lauantait alkavat olla jo varattuja heinäkuun loppuun asti, trio kertoo.

Hyvin menee,
mutta menköön

Melko tuoreelle bändille moinen suksee on poikkeuksellista. Takana on vajaat 30 keikkaa, eli hyvä kello on pirissyt mainiosti eteenpäin. Tähän saakka yhtye on keikkaillut Oulun ja Rovaniemen välillä, nyt on tulossa keikkaa myös Koillismaalle ja Kokkolan suunnalle.
- Kesällä ohjelmassa on myös pari pientä festaria, Taivalkosken Riverrock ja Oulun juhannusfestari, Johannes toteaa.
- Ne tulevat olemaan varmasti hienoja tapahtumia ja niitä alkaa jo odottaa. Mukana on Pauli Hanhiniemeä ja Irinaa, eli suhteellisen kovia nimiä, jotka vetävät varmasti porukkaakin, Ville lisää.
Festarikeikkojen saaminen onkin ollut yksi bändin tavoitteista. Isommat festarit vielä tosin antavat odottaa itseään.
- Mutta nyt aletaan menemään kovaa vauhtia eteenpäin, kun saadaan vähän nimeä. Mutta helvetin hyvin on mennyt tähän saakka, Aku painottaa tyytyväisenä.
- Onhan se mahtavaa kun on reippaanlaisesti keikkaa ja aina se kotiolot voittaa, Ville virnistää.

Keikkailu on
soittamisen suola

Keikkailu on kolmikon mielestä nimenomaan soittamisen suola. Aikaa siihen toki menee, mutta se on myös sen väärtiä.
- Nuoresta lähtien ollaan kaikki tehty keikkahommia, niin tähän on tavallaan jo kasvanut, Johannes alleviivaa.
- Ja mikä se on keikkaillessa kun meillä on hyvä bändi ja hyvä porukkahenki. Jokainen antaa saman panoksen bändiin, Ville huomauttaa.
Bändin kokoonpano on kertaalleen muuttunut matkalla. Yhtyeen ensimmäinen versio ei ehtinyt keikkalavoille saakka.
- Kun Aku tuli messiin, niin alettiin touhuamaan tosissaan, Johannes valaisee.

Tapposetti, tunti
turpaan ja sillee

Mutta millä eväillä yhtye sitten porskuttaa. Mikä on bändin valttikortti sen lisäksi, että Hurriganesin musiikki ilmiselvästi kiinnostaa kansaa edelleen.
- Meidän bändin etuhan on se, että me ollaan nuoria. Enkä tiedä montaa meidän ikäistä, jotka soittaa tämmöistä ihan perusrockia eli Ganesia ja ränttätänttää.
Myös energinen lavameininki nousee esille.
- Reippaan tunteroisen setti aina vedetään. Tapposetti, tunti turpaan ja sillee. Enempää ei voi, eikä jaksa, nuorenakaan, Aku hekottaa.
- Eikä tosiaankaan säästellä hikeä, semmoisella draivilla vedetään, Ville painottaa.
Yleisö on siis ottanut yhtyeen tajuttoman hyvin vastaan, Akun mielestä pelottavankin hyvin.
- Onhan se hämmentävää, kun huonoa palautetta ei ole tullut yhtään. Ja se mikä on tullut, on ollut tosi mukavaa, Aku miettii.
- Mutta niin se vain ollut, että yleisö on tykännyt. Välillä ollut hysteriäntynkääkin, kuten Iin pikkufestareilla. Se oli aika yllättävää. Mietettiin, että mitä helvettiä täällä tapahtuu, Ville ja Aku selostavat.

Ensimmäinen oma biisi
syntyi ruokapöydässä

Ihan pelkkää Hurriganesia yhtyeen setti ei ole, mukana on myös vanhoja rokkiklassikoita raskaalla otteella soitettuna. Ja yksi oma biisi, Mama come home. Kolme-neljä omaa biisiä on lisäksi työstettävänä. Pakko kysyä, miten Mama come home syntyi.
- Hauskasti, kuten kaikki tuntuu tapahtuvan. Oltiin menossa keikalle. Kotona ruokapöydässä ennen lähtöä poristiin ja todettiin, että tehdäänpä biisi. Aku kirjoitti sanat äkkiä ja minä olin, että voisi mennä vaikka näin, Johannes kertoo.
- Ja pojat soitti sen minulle treenikämpällä. Sattumalta olin juuri kehittänyt yhden bassokuvion, joka lyötiin mukaan ja se oli siinä, Ville lisää.
- Nyt se on tosiaan setissä mukana. Ja jos kehua kestää, niin se on yksi menevimpiä biisejä meidän setissä, Aku innostuu.

”Niin paha krapula,
että äitiä tulee ikävä”

Akun mukaan biisin sanoitus kertoo siitä kun on niin kova krapula päällä että tulee äitiä ikävä. Niin paha, että pitää soittaa äitille.
- Ja niin siitä tehtiin vapaamuotoinen rokkibiisi, jota voi soittaa ja soittaa. Jos siltä tuntuu, ettei halua lopettaa vielä niin jatkaa vaan.
Yhtyeen on tarkoitus työstää jatkossa keikkailun ohessa työstään enemmänkin omaa materiaalia, jota jossain vaiheessa on tarkoitus myös levyttää.
- Lisäksi Mama come home –biisiin on ollut suunnitteilla tehdä musiikkivideo, Johannes hoksaa.
- Lisäksi yritämme rakentaa kontakteja, jotta päästäisimme isoille mestoille ja festareille, Ville tähdentää

Get Onin riffi herätyksenä
– styrkkarin kautta

Mutta mikä on saanut nuorukaiset innostumaan juuri Hurriganesista?
- Ollessani pikkupoika, ammattimuusikkona vuosikymmeniä työskennellyt isäni herätti minut sillä tavalla että käveli sängyn viereen, laittoi styrkkarin kitaraan kiinni ja soitti Get Onin riffin. Muistan miettineeni, että mikä tää homma on. Siitä sitten lähdin tutustumaan musiikkiin ja niinhän se sitten nappas kyytiin, Johannes hekottaa.
Johanneksen ja Akun isä siis tykkäsi Hurriganesista, vaikka soittikin itse humppaa ja muuta tanssimusiikkia.
- Minä taas olen ollut aina enemmän rock- ja metalliukko ollut aina. Isän kuunneltua Hurriganesia siitä on tullut itsellenikin vähän semmoinen nostalgiapläjäys, Aku mainitsee.
Eli kiinnostus Hurriganesia kohtaan on Markku –isän vika?
- Kyllä, isännän vika se on, mies sanoo ja räjähtää nauramaan.

Roadrunner soi
autotallissa tauotta

Villen innostus lähti liikkeelle kaverin kautta.
- Menin kerran kaverin tykö ja niiden autotalliin, jossa oli vanha vinyylisoitin, stereot ja Roadrunner -LP. Kaveri diggas sitä kovasti. Kun se pantiin soimaan ja ekat soinnut pärähti, olin samantien myyty. Parhaimmillaan Roadrunner soi yötä päivää.
- Ja onhan Ganes suomalaisille tullut jo äidinmaidossa. Jokainen suomalainen tietää mistä on kyse kun kuulee sanan Hurriganes, Aku lisää.

Vain Villellä osittainen
Hurriganes -livekokemus

Bändin kaikki jäsenet ovat sen ikäisiä, ettei heistä kukaan ole voinut nähnyt Hurriganesia legendaarisessa kokoonpanossaan livenä. Vain Remu Aaltonen on ollut mahdollista nähdä, Cisse Häkkinen ja Albert Järvinen ovat molemmat kuolleet ennen kolmikon syntymää.
- Minä olen kerran nähnyt Remun livenä, viime joulukuussa Tornion Club Teatrialla Last Call –kiertueella. Pakko oli käydä katsomassa, kun lähelle kerran tuli. Oli se kova, eturivissä ollut Ville kertoo.
Aku ja Johannes tunnustuvat, että heillä on jäänyt Remunkin näkeminen väliin.
- Mutta muuten aiheeseen on kyllä perehdytty aivan helvetisti. Materiaalia on paljon, niin videoita kuin ja levyjäkin, veljekset alleviivaavat.
Ja varmaan onkin luontevaa, että yhtyeen ohjelmisto painottuu pitkälti Hurriganesin 70-luvun alkupuolen biiseihin, juuri niihin ensimmäisiin hitteihin.

Say Mama, Hot wheels
ja I will stay suosikit

Enkä tietenkään voi oll kysymättä kunkin Hurriganes-tuotannon suosikkibiisiä.
- Say Mama, Johannes toteaa yks´kantaan. Myös muilta vastaus tipahtaa nopeammin kuin kuuluisalta apteekin hyllyltä.
- Hot wheels, järkyttävän hyvää poljentoa ja meininkiä, Aku paukauttaa.
- I will stay, tietenkin, Ville kertoo. Valinta on hyvinkin luonnollinen, onhan se yksi Villen laulamista biiseistä keikkarepertoaarissa, miehen bravuuri suorastaan.
Se, että niin Fortissimossa kuin Hurriganesissakin rumpali laulaa, on lähinnä sattumaa, mutta toisaalta se vie keikkakokemuksen lähemmäksi autenttisuutta.
- Olin laulanut aiemmin ja kun tulin rumpaliksi tähän bändiin ja ryhdyttiin treenaamaan, laulupuoli tuli minulle ihan luontevasti. Ja sehän on toiminut ihan hyvin, Aku taustoittaa.
- Ei me oikeasti Akulle annettukaan muita vaihtoehtoja, kun tiedettiin, että se on helvetin kova laulamaan, Johannes virkkoo.
Villelle puolestaan Ganes –bändi jo sinänsä on unelmien täyttymys.
- Siitä saakka kun rupesin soittamaan, olen haaveillut siitä että saisi hyvän Ganes-bändin. Nyt meillä on se ja oon hyvin tyytyväinen, nuorukainen myhäilee.
Ville Haapaniemi on mukana myös toisessa bändissä, Keltaisessa Sukellusveneessä, joka nyt on jäänyt enemmän taustalle.
- Kyllä Sukellusvene edelleen toimii, mutta sen muut jäsenet ovat koulussa ja töissä, minkä vuoksi sen kanssa on aika vaikea mitään tehdä, mutta tilanteen mukaan mennään.

Yksi basisti ja kaksi
kansankynttilää

Ei Fortissimo trionkaan jäsenet pelkällä soittamisella elä. Ainakaan kaikki.
- Olen tällä hetkellä myös töissä opettajan sijaisena. Ja aloitan syksyllä kauppatieteiden opinnot, Johannes kertoo.
- Ja minä olen opettajaharjoittelussa englannin aineopettajana. Kolmatta vuotta opiskelen, isoveli Aku jatkaa.
Veljekset myöntävät auliisti, että opettajuudessa on kyse sukuviasta tai –rasitteesta.
- Kansankynttilöitä suvussa riittää, veljekset myöntävät.
Vast ´ikään armeijan käynyt Ville sen sijaan sanoo ”vain” soittavansa bassoa.
- Sillä elää ja hengittää. Lisäksi teen keikkaa, edustan bändiä ja rakantelen sen showta. Varmaan mä on jonkinlainen bändin general manager, paitsi että Johannes hoitaa keikkamyynnin.

Nimi kuvastaa mitä
ja miten soitetaan

Haastattelutuokion loppuun pitää vielä kysäistä kolmikolta, että tuleeko bändin nimi Hurriganesin yhdeksännen studioalbumi Fortissimon mukaan vai musiikkitermistä, jossa fortissimo tarkoittaa hyvin voimakasta.
- Vähän sekä että. Se on hyvä nimi, koska se kuvastaa sitä mitä me soitetaan ja miten me soitetaan, Ville Haapaniemi mainitsee, nappaa basson kainaloonsa ja lähtee marssimaan kohti lavaa, jonka edustalla yleisö jo odottaa malttamattomana.

Yhtyeen facebook-sivut löytyvät täältä: https://www.facebook.com/FortissimoRnR/

Uriah Heep ja The Zombies joulukuussa Ouluun

2.3.2018
Rockmusiikin eittämättömiin jättiläisiin lukeutuva Uriah Heep saapuu kolmen konsertin kiertueelle maahamme loppuvuonna. Mukana kiertueella on myös toinen brittilegenda, The Zombies. Yhtyeeet nähdään Helsingin Kulttuuritalolla 29. marraskuuta, Seinäjoki Areenalla 30.11. ja Oulun Areenalla 1. joulukuuta.

Usein aiemminkin Oulussa käynyt Uriah Heep jatkaa vahvaa menoaan vuosi vuoden jälkeen väsymättömänä. Yhtye viimeistelee parhaillaan uusinta levyään, Living the Dream, joka on jo kokoonpanon 25. studioalbumi.
– Olemme ylpeitä historiastamme, mutta samaan aikaan on tärkeää tuottaa myös uutta materiaalia, toteaa Uriah Heepin perustaja, kitaristi Mick Box.
– Kaikki musiikkimme on aina kuitenkin totuttua Heep-tyyliä. Meillä on yhä vuosien jälkeen sama intohimo ja energia kaikkeen mitä teemme, Box jatkaa.
Uriah Heep perustettiin vuonna 1969, ja sen tunnetuimpia kappaleita ovat Gypsy, Easy Livin', July Morning, Look At Yourself, Stealin ja Lady in Black. Yhtyeen levyjä on myyty yli 45 miljoonaa kappaletta.


The Zombies perustettiin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa johtohahmoinaan Rod Argent ja Colin Blunstone. Yhtye valloitti USA:n ja Britannin listat hiteillään She's Not There, Tell Her No ja Time of the Season.
Vuonna 2017 neljä vielä elossa olevaa alkuperäisjäsentä (Colin Blunstone, Rod Argent, Chris White ja Hugh Grundy) yhdistivät voimansa Pohjois-Amerikan kiertueelle. Nyt The Zombies saapuu myös Suomeen kaikkien ihailijoidensa iloksi Colin Blunstonen ja Rod Argentin johtamina mukanaan kitaristi Tom Toomey, basisti Jim Rodford ja rumpali Steve Rodford.

Uriah Heep ja The Zombies Helsingin Kulttuuritalossa 29. marraskuuta kello 19.00 sekä Seinäjoki Areenassa 30.11. ja Oulun Areenassa 1. joulukuuta kello 20.00. Liput maksavat alkaen 49,50 euroa, ja niiden myynti on jo alkanut Menolipussa ja Ticketmasterissa.

Sonata Arctican värikäs tarina kansien välissä

Kirjat: Marko J. Ollila: Sonata Arctica. Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2014.

22.11.2014
Sonata Arctica on kirjansa ansainnut. Se on selvää, vaikka yhtyeellä on takanaan vasta 15 vuotta taivalta. Tai toisesta näkökulmasta, jo 15 vuotta. Ajan pituus tai lyhyys on riippuvainen kunkin näkökulmasta.

Kemiläisyhtyeen taival powermetallimaailman huipulle on monella tapaa ollut  hyvin poikkeuksellinen. Tuuriakin on ollut mukana, mutta kuten kirjasta käy hyvin ilmi, kaiken tapahtuneen takana on myös hirmuinen määrä poikkeuksellista lahjakkuutta.

Ei itse asiassa tuon tason bändillä - joka on paljon enemmän kuin osiensa summa - ole itse asiassa ollut muutakaan mahdollisuutta kuin lyödä itsensä läpi. Vaikka taas toisaalta - on maailmassa varmasti paljonkin bändejä jotka olisivat ansainneet enemmän kuin mitä ovat saaneet.

Kirjassa on erinomaisen paljon mielenkiintoista luettavaa. Esimerkkinä käyköön yhtyeen alkutaival, joka  eteni hämmästyttävän nopeasti. Demobändistä tuli tuota pikaa levyttävä yhtye, joka pääsi samantien 14 maata, 36 keikkaa ja seitsemän viikkoa käsittävälle Euroopan kiertueelle Stratovariuksen lämppäriksi. Tapahtumaketju käydään kirjassa läpi niin levy-yhtiön kuin yhtyeen jäsenten näkökulmasta.

Voi vain kuvitella kuinka innoissaan Sonatan nuoret sällit moisesta olivat. Samalla tuli arvokasta oppia tulevaisuuden varalle. Kuviteltu glamour on varsin kaukana, kun rockbändi kiertää 7 viikkoa Eurooppaa matkustaen, nukkuen ja eläen koko jakson bussissa. Kirjan mukaan bändi yöpyi kiertueella vain yhden yön hotellissa.

Sama toistuu yhä uudestaan myös heti perään tehdyllä toisella Euroopan rundilla Gamma Rayn kanssa.  Piakkon yhtye löysi itsensä jo Japanista, jossa sonaattorien suosio on ollut huimaa koko yhtyeen olemassaolon ajan. Kirjasta selviää myös minkälaisia eroja fanikulttuurissa ja keikkajärjestelyissä on vaikkapa Japanin, Itä-Euroopan ja Etelä-Amerikan välillä.

Kirjassa esitellään riittävästi yhtyeen jäsenten taustoja, kuinka heistä tuli heitä.  Mielenkiintoista on myös lukea kunkin levyn tekovaiheet UnOpened -sinkusta uusimpaan Pariah´s Child -albumiin, miten biisit ovat syntyneet ja minkälaisia vaiheita ja vaikeuksia kussakin levytysprosessissa on ollut.

On itse asiassa jonkin sortin ihme, että bändi on yhä kasassa. Niin paljon vaikeuksiakin matkan varrella on ollut. Niistä karvaimpia ovat tietysti olleet kipeät miehistönvaihdokset. Vaikka niiden taustoista on jotakin jo aiemmin kuullut, auttaa niistä lukeminen ymmärtämään monta asiaa. Ei ole todellakaan ollut helppoa.

Hienoa, että oman sanansa ovat saaneet ja suostuneet sanomaan myös yhtyeen entiset jäsenet. Bändin sisäisiä ristiriitoja ei ole siis kuvattu vain yhdestä näkökulmasta käsin. Niiltä osin Marko J. Ollila on tehnyt hyvää työtä.

Kiertuekuvaukset, niiden rankkuus ja alkoholin kanssa läträäminen on tuotu myös selkeästi esiin. Yksityiskohtiakin löytyy, asioita, joita ei ole aiemmin julkisuuteen kerrottu. Silti kokonaisuudesta jää tunne, ettei kaikkea ole vieläkään julki kerrottu. Tosin - on sekin myönnettävä - ihan kaikkea ei ole tarpeenkaan kertoa julki. Jää myös vaikutelma, että kirjan viimeistelyn kanssa on tullut jonkinmoinen kiire. 

Kokonaisuus menee kuitenkin ilman muuta reippaasti plussan puolelle. Minullekin kirja antaa paljon lisävalaistusta, vaikka yhtyeen uran etenemistä olenkin seurannut suhteellisen tiiviisti , haastatellut bändin jäseniä usein, nähnyt parisenkymmentä keikkaa, kirjoittanut bändistä kymmeniä lehtijuttuja ja yhtyeen levyt ovat enemmän kuin tuttua tavaraa. Muistan kuin eilisen päivän, kun menin haastattelemaan yhtyettä ensimmäisen kerran. Olin saanut UnOpened -sinkun käsiini puolta tuntia aiemmin. Ennätin kuunnella sen kertaalleen ennen haastattelua.

Kuvallisen annin puolelta löytyy myös huomautettavaa. Valtaosa kuvista on niin pienellä, postimerkin kokoisina, että niiden julkaiseminen ei ole ehkä ollut perusteltua. Kuvat olisi pitänyt joko valikoida tarkemmin tai antaa niille enemmän sivutilaa.

Sonatan levymenestys sekä myyntilukujen että pääsääntöisesti kiittävien arvostelujen muodossa tuodaan kirjassa hyvin esiin. Levyarvio-otteissa tukeudutaan pääsääntöisesti Soundin teksteihin. Olisi ollut kuitenkin mielenkiintoista lukea mitä esimerkiksi useaan otteeseen mainittu laajalevikkinen japanilainen Burrn! -lehti on kirjoittanut sen sijaan että toistuvasti tuodaan esiin vain sen levylle antamat pisteet.

Ansaitsemaansa kunniaa kirjassa annetaan myös porukalle, joka yleensä jää vaille huomiota. On hienoa, on haastateltu myös soittajien lisäksi bändin muuta henkilökuntaa, kuten soitin-, valo- ja ääniteknikoita. Heistä nousevat keskeisesti esiin Antti Punkki ja Ahti Kortelainen.

Mutta pääosassa ovat luonnollisesti yhtyeen jäsenet; nykyiset Toni Kakko, Tommi Portimo, Henrik Klingenberg, Elias Viljanen ja Pasi Kauppinen sekä entiset jäsenet Janne Kivilahti,  Mikko Härkin, Jani Liimatainen ja Marko Paasikoski, kuten pitääkin.

Myös muutamia sivuosien esittäjiä on haastateltu, kuten esimerkiksi Johanna Kurkelaa, joka vieraili The Days of Grays -albumin kahdella kappaleella. Jos täydellisyyteen olisi pyritty, olisi haastateltu myös faneja. Heidän näkökulmansa jää nyt uupumaan, mikä on yksi muuten sangen ansiokkaan kirjan puutteista.

Esipuheen laatinut Jone Nikula korostaa Sonata Arctican kiistatonta merkitystä voimametalligenreen. Hän toteaa, että yhtye on määritellyt edustamansa genren uudelleen, päivittänyt eurooppalaisen voimametallin äänimaailman ja vienyt sitä eteenpäin samalla, kun se on edellissukupolvien työtä jatkaessaan kirjoittanut useamman luvun lisää eurooppalaisen ja suomalaisen metallin historiaa. Ei hassummin yhtyeeltä, joka syntyi myöhemmin kuin ensimmäinen demonsa.

Laittamattomasti sanottu. Jäämme odottamaan seuraavia lukuja Sonata Arctican saagaan, joka toivon mukaan jatkuu vielä pitkään.

JÄLKIKIRJOITUS

Sonata Arctica -yhtyeen kolmikko Tony Kakko, Tommy Portimo ja Henrik Klingenberg  markkinoi  yhtyeestä kirjoitettua kirjaa Kemin ja Tornion Suomalaisen kirjakaupan myymälöissä tulevana maanantaina 24. marraskuuta.
Kemin myymälässä (Valtakatu 6) kolmikko vierailee klo 16.30 alkaen tunnin verran. Tornion myymälässä Rajalla –kauppakeskuksessa trio on paikalla kello 18 lähtien.

JÄLKIKIRJOITUS 2

Tässä yhteydessä on pakko kertoa julkisesti noloin Sonata Arcticaan liittyvä henkilökohtainen kokemukseni, joka tapahtui 5. marraskuuta 2004 kun olin seuraamassa Nightwishin ja Sonata Arctican yhteiskiertueen keikkaa Barcelonassa bändien vieraana.

Keikkojen päätyttyä lähdin kävelemään kohti takahuonetiloja full access -passi kaulassani kun vastaan tuli Sonatan kosketinvelho Henrik Klingenberg. Hänen kanssaan oli joskus ollut puhetta illanistujaisista. Noh, Henkka ojentaa muitta mutkitta votkapullon kouraani ja toteaa, että nyt otetaan.

Ja niin otettiin. Ensin parit kunnon siemaukset raakaa votkaa ja sen jälkeen liityimme muiden soittajien ynnä muun kiertueväen seuraan takahuoneeseen ja jatkoimme ottamista. Kurkusta valahti alas jotakuinkin kaikkea mitä tarjolla oli. Ja sitä oli tarjolla reilusti, syömisten lisäksi juomia lähes loputon määrä.

Tietäähän sen miten siinä käy. Viina menee päähän. Jo siinä vaiheessa kun lähdimme keikkapaikalta takseilla paikalliseen baariin jatkamaan iltaa, olin hyvässä kännissä. Baarissa oluen ja väkevien kittaaminen tietysti jatkui pilkkuun saakka.

Sen jälkeen bändit seurueineen lähtivät majapaikkaansa ja itse ajattelin ottaa taksin hotelliini. Vaikka vapaita takseja kyllä oli, jostain syystä - ehkä tolkuttomasta humalatilastani johtuen - ne eivät suostuneet ottamaan minua kyytiinsä.

Niinpä uhmakkaasti päätin, että ei väkisin, voinhan minä kävellä. Siitäkin huolimatta, ettei minulla ollut juurikaan käsitystä mihin suuntaan minun pitäisi miljoonakaupungissa lähteä. Sen verran kuitenkin tajusin, että jos saan meren näköpiiriin, enköhän sen perusteella osaa ottaa suurinpiirtein oikean suunnan.

Näin tein ja laitoin horjuvaa töppöstä toisensa eteen. Matkan pituudesta ei ole mitään  muuta käsitystä kuin että pitkä se oli. Enkä varmasti toikkaroinut läheskään suorinta mahdollista reittiä. Jossain vaiheessa matkantekoa väsy yllätti ja olin nukahtanut jonkun puiston penkille, josta havahduin kun aamu alkoi sarastaa.

Hyvää tuuria oli matkassa, ettei kukaan ryöstänyt ja mukiloinut väsynyttä toimittajaa.

Jatkoin matkaani kunnes vastaan tuli Razzmatazz -niminen paikka, jossa kiertueen keikan piti alun perin olla (keikkapaikka vaihdettiin isompaan lippujen suuren menekin vuoksi).  Vasta silloin pääsin oikeasti kartalle, missä olen. Tiesin, että voiton puolella ollaan, vaikka vieläkin matkaa hotellille on reilusti.

Ja kyllä, löysin lopulta hotellille. Perillä olin hiukan ennen aamuseitsemää, mutta edelleen tukevassa humalassa.

Olin päässyt maistamaan viinanhuuruista rockelämää. Huh huh! Nyt asialle voi jo naureskella, mutta voin vakuuttaa, ettei se tuolloin naurattanut, enemmänkin hävetti.

Muutamaa kuukautta myöhemmin kun tapasin Klingenbergin seuraavan kerran, hän totesi: "Hyvin sä vedit".

Niinpä niin. Niin taisin vetää. Vähän liiankin hyvin.

How Much Moren uutuudelle suitsutusta

2.2.2016
Kaaoszine.fi -nettisivuston on julkaissut varsin myönteisen arvion kemiläisen How Much Moren uutuusalbumista Eminent Wait.
Toimittaja Arto Mäenpää muistuttaa, että How Much More palaa rikospaikalle kymmenen vuotta edellisen albuminsa julkaisun jälkeen.
- Katuojassa noita vuosia ei varmasti ole makoiltu, sillä sen verran tasalaatuinen seuraaja Eminent Wait on debyytille vuosien jäkeen tarjolla. Hyvillä soundeilla siunattu levy vie rokin perusasioiden äärelle kumartaen vuosikymmenten taakse. Bändi ei silti kuulosta lainkaan vanhentuneelta tai reliikiltä vaan tuo menneisyyden vaikutteet ja kaiut onnistuneesti tähän päivään, Mäenpää arvioi.

Mäenpään milestä How Much Moren musiikillinen olemus ei kuulosta lainkaan kotimaiselta eikä edes kovin eurooppalaiselta.
- Itselleni tulee välillä mieleen mm. The Black Crowes, ja levyä voisi hyvin kuvitella soundtrackiksi Amerikan coast to coast -ajelulle. Varsinkin Human Child -kappale luo päähän varsin elokuvamaisia visioita, mies kuvailee.

Mäenpää kirjoittaa, että huolimatta siitä, että levyltä ei löydy varsinaisia kerrasta mukaansa tempaavia sing along -kertosäkeitä, musiikki kyllä palkitsee kuuntelijansa.
- Biiseistä koostuu oma pieni maailma, joka pakottaa palaamaan  luokseen etsimään lisää hunajaa. Kiireiselle kertakuuntelijalle tämä levy ei sovi, eikä sitä ole tarkoitettu nopeasti loppuun jauhetuksi pika-annokseksi tai yhden hitin ihmeeksi.

Mäenpään mielestä kokonaisuuden kruunaavan vokalisti Mikko Koivulehdon upea ääni.  - Toivottavasti nopeaksi ja kaiken syöväksi kehittynyt nykyaika antaa bändille mahdollisuuden, sillä tämänkaltaista osaavaa ja perusarvoja kunnioittavaa rokkia tarvitaan aina, mies päättää arviointinsa ja antaa levylle 8/10 pistettä.

Kaaoszinen juttuun pääset tästä: http://kaaoszine.fi/how-much-more-eminent-wait/

Mira Sunnarin vahva debyytti

Mira Sunnari on pusertanut debyyttialbumiinsa kaikkensa. Lumo -albumin jokaisesta kappaleesta huokuu sydänverellä tehty tunnelma. Sunnarin laulu on vahvaa alusta loppuun ja on selvää, että nainen seisoo joka ikisen sävelen ja sanan takana. Rehellisyys tekemisiään kohtaan paistaa läpi läpi levyn.

Myönnän, levy on erilainen kuin odotin. Hyvää levyä osasin odottaa, mutta en ehkä näin monipuolista ja vahvaa. Kappaleet ovat hyvin erilaisia, mutta silti kokonaisuus on selkeä, punaisena lankanaan rakkaus elämää, ihmisiä ja musiikkia kohtaan.

Ymmärrän hyvin, miksi Seinäjoella tangomarkkinoiden yhteydessä pidetyllä julkaisukeikalla osalla kuulijoista saattoi olla monttu auki. Kappaleet eivät ole varmastikaan sellaisia mitä entiseltä tangokuningattarelta odotetaan. Iskelmällisyyskin kun on vähissä. Mutta toisaalta, jos joku odotti Sunnarista kuoriutuneen puhtaan hevikuningattaren, vikaan meni sekin odotus.

Toki levyllä on piirteitä myös raskaasta musiikista, mutta pääpiirre on melodisuus. Parinkymmenen kuuntelukerran jälkeen muutama biisi erottuu omassa pääkopassani muista, kuten Kime Klemettisen kanssa laulettu Jälki, lumoava ja tarttuvan kertosäkeen omaava nimikappale Lumo, herkkä Sydän Jäässä ja helposti tanssittava vahvabiittinen Rakkaus vs. asteroidi. Mutta yhtään heikkoa lenkkiä en 11 biisin joukosta löydä. Jokainen kappale on omalla tavallaan levyn paras. Erinomaisia biisejä.

Lumo -albumia on turha verrata muihin artisteihin, vaikka niin halutessaan on helppo löytää jotain samankaltaisuutta vaikkapa Maija Vilkkumaan musiikkiin. Sunnarin salainen ase on shamanistisuus, joka piirtää oman jälkensä useisiin levyn kappaleisiin, ja siihen myös levyn kansikuva viittaa.

Levy on kaikin puolin vahva lappilainen taidonnäyte. Sunnarin tukena on liuta Kemi-Tornion seutukunnan muusikoita, joista sovituksissa ovat olleet mukana Kime Klemettisen lisäksi basisti Mikko Raappana sekä etenkin kosketinvelho Kari Hautalampi, joka on ollut sovittamassa seitsemää biisiä.

Soittopuoli on häikäisevän tasokasta, edellämainittujen lisäksi mukana ovat olleet kitaristit Elias Kauppinen, Joni Lahdenkauppi, Juhana Länttä, Jani-Petteri Hägg ja Mika Mustonen sekä rumpali Pasi Hautalampi ja Lumo-kappaleessa kurkkulauluosuuden hoitava Juha Jyrkäs.
Vahva rooli on tietysti myös kappaleiden säveltäjillä ja sanoittajilla. Sunnarin itsensä lisäksi sävelten ja sanojen parissa ovat askarelleet Jari Uutela, Ape Anttila, Juulia Kojo ja Nina Granrot.

Levyn sanoma. Se voisi olla vaikka päätösbiisi Laulun yksi säe: Ei se haittaa, kyllä tässä luovitaan.

Näin me tehdään.

Kappaleet:

1. Hiljaisuuden kulissit
2. Lumo
3. Peili sanoo itsensä irti
4. Paha tyttö
5. Jälki
6. Sydän jäässä
7. Rakkaus vs. asteroidi
8. Yhdeksän elämää
9. Audienssi rakkauteen
10. Säteenkehrälle
11. Laulu

JK.
Mira Sunnari esiintyy Torandan Venetsialaisissa lauantaina 29.8. kello 19.30. Suosittelen läsnäoloa. Luvassa on hyvää musiikkia ja vahvaa tunnelmaa

Raskasta joulua - joululauluja parhaimmillaan

Ragnarok Juletide. Spinefarm Records. Julkaistu 14.11.2014.

Heti kärkeen on sanottava, että Raskasta Joulua –idea levyineen ja kiertueineen on käsittämättömän hyvä idea. Se on myös lyönyt itsensä läpi, kuten musiikin crossoverit laajemminkin. Heavykansa on hyväksynyt idoleiltaan lipeämisen joululaulujen maailmaan ja heavymusiikkiin muuten vihkiytymätön kansanosa on myös suvainnut moisen.

Toki täytyy muistaa, että heavymusiikissa crossovereita on tehty jo iät ja ajat, varsinkin klassista musiikkia on puettu raskaampaan asuun jo vuosikymmenet.

Ensimmäinen Raskasta Joulua –joulua –levy julkaistiin jo kymmenen vuotta sitten 2004. Niinpä parhaillaan käynnissä oleva, lauantaina Tornion Torandaan rantautuva kiertue on myös kymmenvuotisjuhlakiertue.

Ensimmäisellä RJ-levyllä mukana olleista laulusolisteista mukana ovat yhä Pasi Rantanen, Anthony Parviainen, Kimmo Blom, Marco Hietala ja Ville Tuomi. Poisjättäytyneiden vokalistien tilalle on tullut uusia, viimeisimpänä ruotsalaisen Amaranthen Elize Ryd.

Vaikka äärettömän taitavat laulajat ovatkin näkyvimmissä roolissa, täytyy muistaa, että myös miehet soittimien takana ovat samaa tasoa. Tuotakoon heidätkin parrasvaloihin, varsinkin kun heidät useimmiten jätetään mainitsematta. Tämän vuoden RJ-levyillä – joista Rokkineuvoksen kynsissä on sen englanninkielinen versio Ragnarok Juletide – soittavat Erkka Korhonen – kitara, Tuomas Wäinölä – kitara, Vili Ollila – koskettimet,  Mirka Rantanen – rummut ja Erkki Silvennoinen – basso.

Levyltäkin RJ on upeaa kuunneltavaa, etenkin kun muistaa kääntää nupit kaakkoon. Tätä musiikkia on lupa ja suotavaa soittaa lujaa, vaikka toki se toimii pienemmälläkin volyymilla. Mutta livenä RJ on elämys – sen voin vakuuttaa viime vuoden Tornion konsertin kokeneena. Enkä taatusti jätä väliin myöskään tämän vuoden konserttia. Lauantaina aion olla Torandassa tikkana paikalla ja suosittelen samaa muillekin.

Ragnarok Juletide pitää sisällään tusinan toinen toistaan komeampia versioita tunnetuista joululauluista, eikä ole sinänsä oikeutettua laittaa niitä paremmuusjärjestykseen, koska kyse on puhtaasti makuasioista.

Esimerkiksi Jarkko Aholan tyylitajuisia tulkintoja on aina ilo kuunnella. Myös Marco Hietalan selvästi Aholaa raaemmat vokaloinnit miellyttävät Rokkineuvoksen korvaa. Kappaleista muun muassa Sylvian Joululaulu sykähdyttää aina – myös perinteisenä versiona.

Mutta silti – jos joku biisi on erityisesti nostettava esiin, niin tällä albumilla minulle se on on Elize Rydin ja Tony Kakon duetto Christmas is here. Kaksikon äänet sopivat erinomaisesti yhteen ja voisin hyvin kuvitella Rydin vierailevan joku päivä myös Sonata Arctican levyllä.

Ragnarok Juletide biisilista (suluissa vokalistit)

01. We Celebrate At Christmastime (Tony Kakko, Pasi Rantanen, Ville Tuomi, Ari Koivunen, Marco Hietala, Tommi Salmela, JP Leppäluoto, Anthony Parviainen, Jarkko Ahola, Kimmo Blom & Antti Railio)
02. The First Noel (Marco Hietala)
03. Here on the Hay (JP Leppäluoto & Jarkko Ahola)
04. Little Drummer Boy (Marco Ahola, Tony Kakko, Jarkko Ahola & JP Leppäluoto)
05. The Elf (JP Leppäluoto)
06. Christmas Is Here (Elize Ryd & Tony Kakko)
07. Sylvia's Song (Jarkko Ahola)
08. White Christmas (Jarkko Ahola)
09. Home for Christmas (Tony Kakko)
10. A Sparrow on a Christmas Morning (Marco Hietala)
11. Christmas Has Come (JP Leppäluoto, Ville Tuomi, Elize Ryd, Pasi Rantanen, Antti Railio, Kimmo Blom, Tommi Salmela, Tony Kakko, Marco Hietala, Jarkko Ahola, Anthony Parviainen & Ari Koivunen)
12. Ave Maria (Marco Hietala & Elize Ryd)

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ (10/10)

Tasapainoinen rocklevy

Lordi: Scare Force One. Sony Music 2014.

Lordin seitsemäs pitkäsoitto on pieteetillä tehty, erinomaisesti soitettu ja tuotettu (Mikko Karmila) levy, joka lukeutuu selvästi monsteriryhmän tuotannon parhaaseen kolmannekseen. Scare Force Onea kuuntelee mielikseen ja voi mainiosti joulupukin konttiinkin suositella.

Ihan samanlaisia säväreitä levy ei aiheuta kuten Lordin vuoden 2002 debyyttilevy Get Heavy ja laadukas ensisingle Would you love a monsterman, mutta hemmetin hyviä biisejä sisältävä Scare force one on kuitenkin erittäinkin täysipainoinen rocklevy.

Lordi on hyvässä tikissä ja levy osoittaa että Mr. Lordin biisientekotaitoa on turha epäillä. Miehen ideakopassa riittää yhä ammennettavaa. Jo pelkästään levyn nimi ja teema kansitaidetta myöten on kohtuullisen kekseliäs.

Lordi joukkioineen selvästi uskoo siihen mitä tekee, eikä anna maailman melskeiden ja vastoinkäymisten lannistaa. Lordi on totisesti paikkansa maailman rockmaailmassa ansainnut, ja paikka Suomirockin Hall of famessa on jo aikaa sitten tienattu. Eikä miestä, joka omaa unelmaansa - joskin jääräpäisesti - toteuttaa, voi  siitä moittiakaan.

Ei Scare Force Onella rockin pyörää uudestaan keksitä, mutta eipä ole tarvettakaan. Kaikki nuotit ja soinnuthan on jo muutenkin niin moneen kertaan käytetty, että kyse on aina niiden uudelleen järjestämisestä.

On toki Lordissa ja hänen biiseissään myös hellyttäviä elementtejä lapsikuoroineen, mutta en niitäkään pidä lainkaan pahana. Jopa väliosat Amens Lamnet to Ra II, Hellas kitchen sekä intro SCG7: Arm Your Doors and Cross Check puolustavat omalaatuisella tavallaan paikkaansa. Vaikka ne onkin kappaleiksi merkitty, ja nostavat kokonaismäärän kolmeentoista, ymmärrän hyvin miksi levyn valmisteluvaiheessa puhuttiin kymmenestä biisistä.

Albumin biisirintaman eturiviin nousevat nimikappaleen lisäksi Hell Sent in the Clows, House on ghosts, Monster is my name sekä She´s a demon. Unohtamatta sirkusmaista Hell Sent In the Clowns –vetoa. Välillä mennään sellaisella vauhdilla, että heikompia hirvittää, mutta kyllä bändi osaa laskeakin tempoa tarvittaessa. Useimmat kipaleet edustavat kuitenkin nopeaa ja karheaa rockrallattelua selkeine melodioineen.

Lordin voima piilee edelleen rapsakoissa melodioissa ja helposti mieleen jäävissä kertosäkeissä. Levyltä löytyy useita mahdottoman hyviä biisejä, joista kauhurockin grand old man Alice Cooperkin olisi ollut hyvin, hyvin ylpeä. Jos Lordi puolestaan olisi ollut olemassa jo 1970-luvulla, suomalaisen rockin historia voisi olla toisenlainen. Suomella olisi ollut kansainvälisen tason bändi kauhurockissa progesektorilla arvostusta niittäneiden Tasavallan Presidentin ja Wigwamin lisäksi.

Lordi olisi muuten kiva nähdä pitkästä aikaa livenä. Kuka ottaisi ja tilaisi ryhmän Meri-Lappiin keikalle? (21.11.2014)

Kappalelista:
01. SCG7: Arm Your Doors and Cross Check
02. Scare Force One
03. How To Slice a Whore
04. Hell Sent in the Clowns
05. House of Ghosts
06. Monster is My Name
07. Cadaver Lover
08. Amen’s Lament to Ra II
09. Nailed by the Hammer of Frankenstein
10. The United Rocking Dead
11 She’s a Demon
12. Hella’s Kitchen
13. Sir, Mr. Presideath, Sir

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★  (7/10)