Uutisia ja ajankohtaistietoa populaarimusiikin maailmasta Meri-Lapin näkökulmasta
Liki 400-sivuinen ja 1,5 kiloinen kirjajärkäle paketoi suomalaisen rautalankabeatin vuosikymmenet
17.9.2021
Emman perilliset – suomalaisen rautalankabeatin vuosikymmenet
-teos esittelee monille nostalgista rautalankamusiikkia ja sen merkittävää olemassaoloa kautta historian. Aviadorin kustantama musiikkitietoteos on todella muhkea, kovakantinen, 383-sivuinen ja peräti 1,5 -kiloinen kirjajärkäle.
Rautalankamusiikki edustaa monelle vain yli puolen vuosisadan takaista nostalgiaa. Harva musiikinlaji on kuitenkaan yhtä ajaton – ja yhtä suomalainen – kuin Emma-iskelmän vaikutuksesta syntynyt, ja sittemmin monin tavoin jalostunut
rautalankabeat.
Kirja on kirjoitettu syvällä pieteetillä ja suurella sydämellä. Janne Örnbergin, Kati Järven ja Jori Venemiehen teos osoittaa, että rautalankabeat on koko
historiansa ajan voinut hyvin, ja on elinvoimaista musiikkia edelleenkin.
Kirjaidean isäksi tunnustautuva Jori Venemies (s. 1966) on touhunnut rautalankamusiikin piirissä koko ikänsä. Yli kolme vuosikymmentä toimineen
Pekka Tiilikainen & Beatmakers-yhtyeen basistin tontin lisäksi hän on tuottanut kymmeniä genren julkaisuja sekä ollut alalla useammankin tapahtuman järjestäjänä.
- Korostan kuitenkin, että olen vain yksi tekijöistä
vaikkakin idean isä. Lopullisesta käsikirjoitustekstistä vastasi pääosin Janne Örnberg, Venemies painottaa.
Örnberg (s. 1979) on musiikkitoimittaja, joka lehtiartikkelien lisäksi on laatinut radio-ohjelmia
kitaramusiikin historiasta. Erityisesti hänet tunnetaan rautalankamusiikkia käsittelevistä ohjelmistaan Rautalanka soi ja Sadoin sähkökitaroin. Kolmas tekstintuottaja Kati Järvi (s. 1983) on toiminut rautalankamusiikkiin erikostuneena
DJ:nä ja kirjoittanut musiikkijournalismia alan lehtiin.
Venemiehen levytuottajan ura käynnistyi aikoinaan siitä, että kukaan muu ei tuntunut tekevän genressä vastaavaa vaikka toimivia bändejä oli runsaasti.
- Samankaltainen ajatus löytyy myös Emman perilliset -kirjan takaa. Suomalaisen rautalankamusiikin muutamasta alkuvuodesta oli aiemmin kirjoitettu pari teosta, mutta sen jälkeen oli lähes pelkkää tyhjää, vaikka alan bändejä ja tapahtumia on vuosikymmenten
saatossa ollut runsaasti ja on edelleen, Venemies taustoittaa.
Pohdinta johti alkuvuodesta 2019 yhteydenottoon kustannusyhtiö Aviadorin suuntaan. Kustantaja Vesa Tompuri tarttuikin ideaan hyvin nopeasti ja otti yhteyttä Venemieheen, jonka yhteystiedot
hän oli tallettanut pari vuotta aiemmin käydyn keskustelun jälkeen. Venemies ehdotti työryhmää, johon mukaan tulivat kirjoittajina kokeneet Janne Örnberg ja Kati Järvi.
- Emman perilliset oli oleva tulevan kirjan nimi, jota ei ole ollut tarvetta
muuttaa missään vaiheessa. Käsikirjoituksesta tuli lopulta valtaosin Jannen kirjoittama sekä Katin ja minun toimiessa osatoteuttajina ja taustavaikuttajina, Venemies sanoo.
Urakka kesti lähes kaksi vuotta, eikä
opus valmistunut lainkaan helposti.
- Projekti oli hermojakin raastava aika ajoin. Aika monta kiveä piti kääntää kokonaiskuvan luomiseksi, Venemies huokaa.
Ja kun tietokirjaa tekee, niin faktat pitää olla kohdallaan.
Niiden varmistamisessa on monesti jopa yhtä iso työ kuin itse kirjoittamisessa. Tämänkin Venemies myöntää.
- Sepä se. Ja pelkästään muusikoiden omaan muistiin ei ole luottaminen, hän naurahtaa.
Tietokirjaa kootessa tulee vastaan myös tilanteita ja asioita, joista tietoa ei ole edes tarkistettavissa mistään. Silloin on vain luotettava haastateltavaan ja arvioitava itse sen relavanttisuus.
- Tämäkin on totta. Lisäksi
iso asia oli kuvien kerääminen ja lupien saaminen. Siinäkin tehtiin valtava työ, etsin käsiini jopa vanhoja roudareita. Tulos on kuitenkin nähdyn vaivan arvoinen, lopputulokseen tyytyväinen Venemies vakuuttaa.
15.3.2020
Suomalaisesta rautalankamusiikista on juuri ilmestynyt mittava historiikki, jollaista ei ole aiemmin julkaistu. Kirjassa kerrotaan, kuinka rautalankamusiikki saapui suuren suosion myötä Suomeen ja luodaan katsaus alan kymmeniin
yhtyeisiin ja artisteihin 1960-luvulta nykypäivään.
Sadoin sähkökitaroin -teoksen on kirjoittanut Jari Moberg ja kirja on jatkoa samannimiselle kymmenosaiselle levysarjalle. Kirjasta löytyvät
ensimmäistä kertaa muun muassa kaikki Suomessa julkaistujen rautalankalevyjen etiketit sekä laajin koskaan koottu diskografia suomalaisesta rautalangasta. Lisäksi mukana ovat Yleisradion legendaarisen Kahdeksan kärjessä
-ohjelman tulokset vuodelta 1963, jotka osoittavat rautalangan ylivoiman tuona vuonna.
Kaiken kaikkiaan Sadoin sähkökitaroin -historiikissa on yhteensä yli 600 kuvaa, lehtileikettä, etikettiä ja muuta
kuvitusta sekä runsaasti aiemmin julkaisematonta materiaalia.
– Kirja oikaisee useita vääriä uskomuksia. Lisäksi siihen on löydetty paljon aivan uutta tietoa, kertoo Jari Moberg, joka on itsekin mukana rumpalina rautalankamusiikkia
soittavassa The Charades -yhtyeessä.
– Suomalaisen rautalangan lisäksi luo katsauksen Yhdysvaltain sekä muun Euroopan ja Skandinavian instrumentaalimusiikkiin, jolla oli suuri vaikutus suomalaisen rautalankamusiikin
syntyyn, Moberg jatkaa.
– Maassamme on ollut, ja on yhäkin huikea määrä upeita rautalankamusiikin taitureita. Siinä mielessä olemme olleet aivan Euroopan kärkimaita. Rautalangan suurin häpeäpilkku alan
historiassa on se, ettei The Soundsille koskaan myönnetty kultalevyä Suomessa, vaikka heidän Emmaansa myytiin lyhyessä ajassa yli 20 000 kappaletta. Puhumattakaan yhtyeen Manschurian Beat -kappaleen myynnistä Japanissa, mikä pienempienkin
arvioiden mukaan oli satoja tuhansia kappaleita, Moberg toteaa.
Lisätietoja: www.sadoinsahkokitaroin.fi/
Heli Luokkala-Nevalainen julkaisi jo neljännen runoteoksensa.
23.11.2018
Kemiläisen Heli Luokkala-Nevalaisen neljäs runokirja Punainen maailmanpyörä
julkaistiin torstaina lämminhenkisessä tilaisuudessa, jonka aluksi runoilija yllätettiin perinpohjin. Jarno ja Tiia Tiihonen esittivät kaksi laulua, joista jälkimmäiseen Luokkala-Nevalainen on tehnyt tekstin parisenkymmentä
vuotta sitten.
- En muistanut tätä ollenkaan, päivänsankari äimisteli.
Jarno Tiihonen oli kaivanut kätyköistään C-kasetin, jolle oli aikoinaan luonnostellut Luokkala-Nevalaisen pyynnöstä Tuu
silloin mun luo -lauluun sävelet. Nyt mies oli viimeistellyt kappaleen tätä tilaisuutta varten.
Hieno biisi, joka toivottavasti pääsee myös laajempaan julkisuuteen. Toisena kappaleena Tiihoset esittivät Katriina Honkasen
herkän kauniin Älä mene pois -kappaleen, jonka on niinikään parinkymmenen vuoden takaa.
Tilaisuudessa kirjailija Ritva Kokkola kertoo esitteli kirjaa ja tulkintojaan sen sisällöstä
sekä haastatteli Luokkala-Nevalaista.
- Kirjailija on valinnut sanat 84 000 eri vaihtoehdosta ja järjestänyt ne mieleiseensä järjestykseen. Tämä tekee teoksesta täysin ainutlaatuisen, Kokkola totesi.
Kokkola avasi kuulijoille runoihin ja muuhun kirjoittamiseen liittyviä merkitys-siirtymiä ottaen esimerkkejä Luokkala-Nevalaisen teoksesta. Hän puuttui myös väitteeseen runojen kirjoittamisen vaikeudesta.
- Ylin tulkintavalta
niihin on aina lukijalla. Runot antavat jokaiselle vapauden tulkita niitä omista lähtökohdistaan. Toki säkeisiin ja sanoihin on aina piilotettu enemmän kuin mitä on kirjoitettu. Mutta nekin ovat avoimia tulkinnoille.
Kokkola oli havainnut Punaista maailmanpyörää ennakkoon lukiessaan kirjassa esiintyvän muita enemmän muun muassa sanat tähti, avaruus, kuu ja kristalli, mikä antoi aiheen kysyä runoilijalta vieläkö
hän on kuuluisalla kuumatkallaan.
- Kyllä varmaan. Avaruus on minulle eräänlainen lohtupaikka, mystinenkin, jonka tunnen toiseksi kodikseni. En pakene sinne, mutta voin mennä sinne nukkumaan ja kellumaan, Luokkala-Nevalainen
pohdiskeli muistuttaen että tähdet ovat samaa alkuainetta kuin ihmisetkin.
Luokkala-Nevalainen painottaa ettei hän tykkää moralisoida, mutta jos joku asia on sanottava, se pitää sanoa.
- Ihmisenä en ole sen
kummempi kuin muutkaan. Asiat on vain pakko päästää sisältäni ulos jollain lailla, etten hukkuisi.
Luokkala-Nevalaisen mukaan on vaikea olla onnellinen kun seuraa maailman menoa. Hän on
napannut teksteihinsä asioita omasta elämästään, muun muun muassa taistelustaan kehitysvammaisen Milka -tyttärensä oikeuksista. Hänenen on muun muassa joka vuosi todistettava viranomaisille tyttärensä
olevan yhä kehitysvammainen ja maksettava todisteluun liittyvästä paperisodasta maltaita.
Lapseni autismissa elävä/ei kiusaa ketään/ei nimittele eikä/pelaa vaikeita ihmissuhdepelejä. Hän suvaitsee
erilaisuutta/ ei kavahda toisen rujoa ulkonäköä tai sirpalesisintä/ei tuomitse ja leimaa.
Silti sinut pannaan vammaislokeroon/vammaisosastoon vammaishoitoon/vaikka elät ihmisen lailla/enemmän kuin useimmat aikuiset,
Luokkala-Nevalainen kuvailee.
Toisessa runossaan Luokkala-Nevalainen käsittelee samaa tematiikkaa.
Onko kehitysvammainen/jäänyt kesken/jos ei elä kehittyneessä maailmassamme/samalla tavalla kuin muut. Mutta mitä
ihmettä sitten puuhailee se/kehittyneen ihmisen diagnoosin saanut/joka käyttää hyväkseen toisia ja kaikkea.
Luokkala-Nevalainen mukaan Punainen maailmanpyörä teoksen tärkein
sanoma on se, että ihmisten tulisi uskaltaa olla kaikelle mieluummin avoimempi ja hauraampi vahvan ihmisen sijaan.
- Haurauden kautta voimme tavoitella sitä punaista, jota on esimerkiksi joulussa, rakkaudessa ja auringonlaskuissa, onnen olotiloissa.
- Ehkä meillä on toivoa, jos uskallamme olla hauraampia. Lisäksi minusta meidän ei ole pakko mennä ”eteenpäin”, mieluummin vaikka taaksepäin. Ei ole pakko ”kehittyä” koko ajan, Luokkala-Nevalainen
selvitti.
Teoksen takakannen mukaan Punainen maailmanpyörä on ihmiselämän ja yksittäisen ihmisen hyvän ja pahan kuvausta, kaaoksen ja seesteisyyden välistä kamppailua, rakastamisen, onnen, intohimon
ja erilaisten eri tavoin toistuvien erojen, luopumisten ja onnen tunteiden välistä tasapainottelua.
Runojen kautta käydään läpi alkuvoimaista ja vahvaa ihmisyyden ja ihmisenä olemisen kasvutarinaa, yhtymistä,
eroamista, luopumista, rikkonaisuutta mutta myös eheytymistä ja rakkautta aikakautemme osittain kylmässä henkisessä ilmanalassa.
Kirjoittaja Heli Luokkala-Nevalainen on kemiläisen Nicepappi-yhtyeen
solisti, säveltäjä ja sanoittaja, nuorisopedagogi, vammaishoitaja sekä autistisen tyttärensä omaishoitaja. Aikaisemmin häneltä on julkaistu kolme runokirjaa; Metsätähtiseppele (2015), Susien tango
(2016) sekä Painava nainen (2017).
Kemiläinen Nordbooks julkaisee tänä syksynä kaikkiaan 25 teosta. Rokkineuvos esittelee niistä kaksi.
15.9.2017
Kirjailija Leena Leskisen teos Tunnit
Elviksen kanssa julkistetaan Turun Kirjamessuilla lokakuun alussa. Kirja koostuu faktasta ja fiktiosta, dokumentaarisesta elämäkerta-aineistosta ja esseistä. Teos antaa myöntävän vastauksen kysymykseen, voiko Elviksestä
enää kirjoittaa, kun hänestä on kerrottu jo kaikki?
Elvis Presleystä on tosiaankin kirjoitettu tuhansia sivuja, tehty elokuvia – mutta silti Leskisen teos on tuore ja rehellinen näkemys rokin kuninkaasta, ainutlaatuisesta lahjakkuudesta, jota yhä imitoidaan eniten maailmassa.
Leena Leskisen Elvis-kirja on rakkaudenosoitus miehelle, josta tuli maailman kuuluisin ja kuvatuin, joka oli legenda jo eläessään ja muuttui myytiksi kuolemalla parhaassa miehen-iässään, vasta 42-vuotiaana. Tuo myytti ei lakkaa kiinnostamasta ihmisiä.
Las Vegas, yö. Neonvalojen värittämä taivas, välke, liike. Pilvenpiirtäjähotelli, sen dinner-katsomo; naisten mekot, joiden paljetit toistavat taivaan jalokivivälkettä, ampiaispesäkampaukset, samppanjacoolerit pöydillä, ko kaiinin tuoma kiihko.
Yleisö katsoo lavalle, jossa seisoo valkoisiin haalareihin puettu mies, maailman kuvatuin mies, Elvis Presley. On vuosi 1970, yksi Elviksen parhaista vuosista. Hän on komea; karate ja ratsastaminen näkyvät hänen hoikassa vartalossaan. Hänellä on valkoinen jumpsuit, haalariasu, jonka koristeena on ketjuja ja piiskavyö. Hän laulaa yleisön hurmioon, miehetkin.
Joskus suudelmia kärkkyvät naiset saavat haluamansa. Myöhemmin haalarit muuttuvat ylellisimmiksi: on jalokiviä, puolijalokiviä, raskaita kultavöitä, kuninkaan
viitta. Siitä alkaa countdown.
– Odotan tältä kirjalta paljon. Itsestäni tuli Elvis-fani vasta pari vuotta sitten; hänen lumovoimansa ja upea äänensä sekä ulkonäkönsä
vain vangitsivat minut, kun sattumoisin valvoin sateista yötä mökillä ja etsin YouTubesta kaikenlaista, Leskinen kertoo Lukukeskuksen nettisivuilla.
Leena Leskisen teokseen tuo kiinnostavuutta myös fiktiivinen tarina, joka polveilee muun tekstin välissä, ja tarinan kokija, nuori Elisa, joka katsoo Elvistä omin silmin - ja näkee julkisuuden takana ihmisen. Hän on kirjassa esseistinä, kertojana ja yhtenä henkilöistä
Rock´n rollin kuninkaaksi yleisesti kutsutun Elvis Presleyn kuolemasta tuli 16.8. kuluneeksi 40 vuotta.
Vuonna 1957 syntynyt filosofian maisteri Leena Leskinen voitti Ukri ry:n novellikilpailun 1996 ja Vuoden kynä palkinnon 2001. Hän on
ollut Savonia -palkintoehdokkaana 2002 ja 2006. Hän on aiemmin julkaissut teokset Eurotarinoita (2001), Stella (2002), Huhtikuun puutarha (2003), Espanjalainen juttu (2005) ja Parasta ennen (2015). Espoolaissyntyinen
Leskinen asuu nykyään Joensuussa.
Maailman suurin kaupunki napapiirin pohjoispuolella
Vielä syyskuun aikana ilmestyvä, Sari Pöyhösen
kirjoittama kuvitettu Murmanskin matkaopas esittelee arktisen Venäjän pääkaupungin elämää, maailman suurinta kaupunkia napapiirin pohjoispuolella.
Murmansk täytti vuonna 2016 sata vuotta ja se jäi
tsaarin viimeisenä perustamaksi kaupungiksi. Nykyään Murmansk on noin 300 000 ihmisen koti karussa mutta sydänlämpöisessä pohjolassa.
Matkailuvinkkien lisäksi kirjan myötä pääsee tutustumaan
Murmanskin historiaan, kaupunkilaisten elämään, tarinoihin, anekdootteihin, ihmetyksen aiheisiin ja sattumuksiin, joita kirjoittajalle on vuosien mittaan käynyt.
Sari Pöyhönen (s. 1976) on kotoisin
Itä-Suomesta ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan venäjä. Pöyhönen on ammatiltaan toimittaja, hän työskenteli Pohjolan Sanomissa Kemissä 2006–2010.
Vuodesta 2010 Pöyhönen on työskennellyt media- ja kulttuurivastaavana Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Murmanskin toimipisteessä. Sivutyönään hän kirjoittaa kolumneja pohjoissuomalaisiin lehtiin, muun muassa
Lapin Kansaan.
Vuonna 2012 Pöyhönen ja hänen (nyt edesmennyt) saksalainen ystävänsä Ulrich Kreuzenbeck kirjoittivat Murmansk – Pieni kaupunkiopas -kirjasen (Akka-Kustannus).
Pöyhönen
opiskeli venäjää 1996–97 Pietarin valtiollisessa kulttuuriakatemiassa.
Pöyhönen on toiminut myös Rokkineuvoksen Venäjän kirjeenvaihtajana kirjoittaen artikkeleita venäläisestä ja murmanskilaisesta rockmusiikista. Hänen juttujaan löytyy Rokkineuvoksen Russian rock -alaotsikon alta täältä http://www.rokkineuvos.fi/418057692
Nordbooks
/ Atrain -kustantamon syksyn julkaisuluettelo kokonaisuudessaan löytyy täältä: http://www.nordbooks.fi/tiedotteet/Syksy%202017/syksy2017.pdf
Nordbooks -kustantamo lähettää Ritva Kokkolan uutuusromaanin Johanneksen puu ehdolle Runeberg -kilpailuun. Kilpailun valintalautakunta valitsee ehdolle asetetuista lopulliset ehdokkaat, joiden joukosta palkintolautakunta valitsee 15 000 euron palkinnon saajan. Palkinto jaetaan Runebergin päivänä 5. helmikuuta 2017.
Ritva Kokkolan uutuusromaani lähtee ehdolle Runeberg -palkintoehdokkaaksi.
6.10.2016
Kemiläinen kirjailijapariskunta Ritva ja Markku Kokkola julkaisivat
torstaina molemmat uuden teoksen. Julkistamistilaisuus kiinnosti kemiläisiä, sillä se veti kirjaston lehtilukusalin täyteen.
Ritva Kokkolan romaani Johanneksen puu kertoo vakavan sairauden vaikutuksista teini-ikäiseen
ihmiseen ja hänen lähipiiriinsä. Lapin taidetoimikunnan ja Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n varapuheenjohtajana vaikuttavan Markku Kokkolan neljäs runoteos Marina Takalon katu 3 on puolestaan kunnianosoitus
Kemin kulttuurikeskukselle, sen käyttäjille ja rakentajille.
Johanneksen puu on kustantaja Matti Ylipiessan mukaan selkästi Kokkolan tähänastisen kirjailijauran pääteos.
Ritva Kokkola sanoi tilaisuudessa taipuneensa samaan päätelmään, varsinkin kun ottaa huomioon, että hän on kypsytellyt teosta yli kymmenen vuotta.
- Ensimmäiset rivit kirjoitin vuonna 2003 ja sen jälkeen on tapahtunut
paljon. Olen kuitenkin aina palannut siihen, vaikka olenkin välissä kirjoittanut useita muita kirjoja.
Ritva Kokkolan mukaan Johanneksen puu oli vaikea kirjoittaa, jo pelkästään rankan aiheensa vuoksi.
- Uskon, että
pitkä kypsyttely on tehnyt teokselle vain hyvää, suitsutti Matti Ylipiessa ja kertoi lähettävänsä Kokkolan kirjan ehdolle Runeberg -palkintoehdokkaaksi.
Johanneksen puu on kaunis ja surullisen haikea tarina ihmisten
välisistä suhteista, joihin liittyy kuolema, itsesyytökset, viha ja katkeruusa. Samalla se on myös tarina sopeutumisesta ja sen oivaltamisesta, että jokaisen elämä, lyhytkin, on aina kokonainen elämä.
Markku Kokkolan Marina Takalan katu 3 -kokoelmassa runot alkavat paikasta, talosta, huoneista. Runoja innoittavat niin maalaukset, kirjat, tunnelmat, henki kuin henkilötkin. Markku Kokkola on kirjoittanut kirjansa teoksensa osoitteessa,
Kemin kulttuurikeskuksessa ja sen kirjaston kotiseutuosastolla.
Kokkolan sanat syntyvät ja viipyvät paikassa jatkuen rakennuksen ulkopuolelle, kadulle. Teoksessa ihmiset ja tapahtumat, aiemmin luettu ja kirjoitettu nivoutuvat yhteen. Ajatuksena
on, että lopulta lukija yhdistää runot omiin kokemuksiinsa ja näin runot tulevat valmiiksi.
Ritva Kokkolan teokset
Romaanit
* Lukukauden loppu. Suomussalmi:
Myllylahti, 2005.
* Kaupunginjohtajan kuolema. Suomussalmi: Myllylahti, 2008.
* Murhattu mieli. Suomussalmi: Myllylahti, 2011.
* Kolmas mies. Espoo: Myllylahti, 2013.
Lasten- ja nuortenkirjat
* Koira katoaa.
Suomussalmi: Myllylahti, 2009.
* Ansku ja Armas. Kemi: Nordbooks, 2012.
* Ansku ja Armas puhuvat koiraa. Kemi: Nordbooks, 2012.
* Ansku ja Armas ynnä matikkatäti. Kemi: Nordbooks, 2013.
* Ja se kissa!. Kemi: Nordbooks, 2014.
Muut
* Palasin kynnykseltä. Novellikokoelma. Suomussalmi: Myllylahti, 2010.
* Henki pois!: vääristynyt pikkukaupunkikuvaus vuonna 2000 ja risat. Dramatisointi teoksesta Kaupunginjohtajan kuolema. Helsinki:
Kirja kerrallaan, 2011.
* Pajatso. Runokokoelma. Kemi: Nordbooks, 2015.
Markku Kokkolan runoteokset
* Vain? Runoja. Atrain 2013.
* Vielä" Sepitteitä. Atrain 2014.
* Sen sijaan..
Paikkoja. Atrain 2015.
Lisäksi Markku Kokkola on kirjoittanut yhdessä Heikki Lääkkölän ja Esa Niemitalon kanssa sarjakuvateos Lapin ympäri 22 päivässä (piirrokset Jorma Kuula) vuonna 1987, lukuisia
artikkeleita Kemin Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen Jatuli -vuosikirjoihin sekä lehtiartikkeleita, teatteri- ja kirja-arvosteluja.
EDIT: Jutussa ja kuvatekstissä täsmennetty Runeberg-palkintoprosessia 12.10. klo 12.32.
4.10.2016
Kiroilevan siilen piirtäjä Milla Paloniemi ja Lordi-sarjakuvia piirtänyt Kaarle Westlie ovat joutuneet perumaan osallistumisensa Kemin 35. sarjakuvapäiville. Heidän tilalla tapahtumassa
esiintyvät Viljami Vaskonen, Jukka-Pekka Eronen ja Laura Torvinen. Torvinen myös julkaisee sarjakuvapäivillä uuden teoksensa.
Jukka-Petteri “Jukkis” Eronen on Tampereella asuva sarjakuvataiteilija
ja graafinen suunnittelija. Erosen sarjakuvia on julkaistu lehdissä ja omakustanteissa vuodesta 2007 alkaen. Vuonna 2013 ilmestyi Erosen ensimmäinen pitkä albumi Lintu Mustasiipi (Arktinen Banaani).
Joensuulainen Viljami
Vaskonen on opiskellut Jyväskylässä ja Tampereella journalismia. YTM Vaskonen on rakastanut sarjakuvia lapsesta asti. Unelmaansa omien sarjakuvien tekemisestä hän on päässyt toteuttamaan käsikirjoittajana Erosen kanssa
vuodesta 2009.
Laura Torvinen on kuvataitelija/piirtäjä Torniosta. Piirtämisen ohella hän on opettanut mangan piirtämistä. Kemin sarjakuvapäivillä Torvinen julkaisee uuden mangatyylisen sarjakuvateoksen.
Kemin 35. sarjakuvapäivät 15. lokakuuta Sauvo-talossa.
Ohjelma:
12:00 Karoliina Korhonen – mm. Finnish Nightmares
12:45
Jyrki Heikkinen – useita sarjakuvatöitä
13:30 Laura Torvinen – julkaisee uuden manga-aiheisen teoksensa
14:15 Jope Pitkänen – mm. Näkymätön Viänänen ja Lempi
15:00 Sami Kivelä –
mm. useita kansainvälisiä sarjakuvatöitä, piirtänyt myös Lordi-sarjakuvaa.
15:45 Viljami Vaskonen & Jukka-Pekka Eronen – Julkaisuja mm. Arktiselle Banaanille
Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy.
Juontajana Arktisen Banaanin kustannustoimittaja Vesa Kataisto.
Lisäksi osana sarjakuvapäiviä järjestetään Aku Ankka-pianokonsertti perjantaina Kemin kulttuurikeskuksessa kello 18.
Esiintyjänä Tarmo Peltokoski. Liput 10 euroa. Lipunmyynti Kemin sarjakuvanäyttelyssä valtakatu 22, ke-pe klo. 11-17 ja la. Klo. 11-15
PS Kemin Kemin viime syksyn nousun varmistanut ottelu teki vaikutuksen rocklegendaan.
13.9.2016
PS Kemi Kingsin viime syksynä nousun Veikkausliigaan varmistanut ottelu porilaista
FC Jazzia vastaan teki ilmeisesti vaikutuksen suomalaisen punkrockin legenda Pelle Miljoonaan. 7. lokakuuta pelattu ottelu päättyi PS Kemin 4-1 -voittoon. Pelle Miljoona katsoi ottelun PS Kemin fanikatsomossa.
Tämän viikon torstaina julkistettavassa Pelle Miljoonan 14. romaanissa Jumala kuoli Al Rezassa on selkeä viittaus Kemiin:
”Jake”, Sokrates kuiskasi, vatsa muljahti ja jalat muuttuivat honteloiksi. Vuoteen ympärillä seisoi kolme mustiin pukeutunutta miestä, kahdella kalashnikovit tanassa, yhdellä kädessään Isisin lippu.
Sokrates, junioreiden Länsi-Afrikan mestaruuden voittanut nuori senegalilaismies, pakenee levottomia oloja.
Matkalla Sokrates pelastaa merestä itsemurhaa yrittäneen suomalaisnaisen. Sokrates ja Jake, naisen − ja bosnikkitaistelijan − poika, ovat kohdanneet vuonna 2009 Helsinki Cupissa. Kovia kokenut Jake on vaihtanut jalkapallon jihadiin ja
päätynyt Isisiin. Sokrates pääsisi onnensa kukkuloille, futbolistaksi Kemiin, mutta tekee toisen ratkaisun, koska hänen sydämensä sanoo niin.
Kirjan kustantaneen Liken esittelytekstin mukaan Jumala kuoli Al Rezassa on tähän aikaan päivitetty vanhan mantereen blues. Siinä puretaan maailmanpolitiikan lähihistoriaa ja käännetään sivu sivulta esiin islamismin nousun ja pakolaisuuden syitä.
Pelle Miljoona saapuu Kemiin keikalle kaksi päivää kirjan julkistamisen jälkeen tämän viikon lauantaina 17.9. Pelle Miljoona United esiintyy Café Chillioutissa ja showtime on puolen yön tietämillä.
Pelle Miljoonan lisäksi lavalle nousevat Jukka "Mela" Melametsä sekä viime viikolla 60-vuotispäiviään juhlinut Tumppi Varonen.
Fakta
Pelle Miljoonan romaanit
Buddha blues. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1985.
Unimies. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992.
Bändi hukassa. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1994.
Missä rastamies
nukkuu. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1995.
Bonneville. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1997.
X – hän palaa. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1999.
Hamaca. Helsinki: WSOY, 2000.
Alla tähden onnellisen. Helsinki: WSOY, 2002.
Pyhiinvaeltajat. Helsinki: WSOY, 2006.
Villarica. Helsinki: WSOY, 2008.
Kreutzberg. Helsinki: WSOY, 2010.
Puerto Galera. Helsinki: Like, 2012.
Roudari. Like, 2014.
Jumala kuoli Al Rezassa. Like, 2016.
1.9.2016
Kemin viimeiset sarjakuvapäivät vietetään 15. lokakuuta. Sarjakuvapäiviä on järjestetty Kemissä vuodesta 1981 lähtien ja ne kansainvälistyivät vuonna 1985. Tapahtuma on Suomen pitkäaikaisin
sarjakuvafestivaali.
Viime vuosina tapahtuman järjestämisestä on vastannut entistä pienempi talkooväki ja Kemin sarjakuvakeskuksen hallitus on päättänyt luopua tapahtuman järjestämisestä.
- Ensi vuonna sarjakuvapäiviä ei järjestetä. Halusimme kuitenkin järjestää vielä 35. sarjakuvapäivät, vaikka tilanne on ollut haastava jo useamman vuoden ajan. Viime vuosina puolet hallituksemme väestä
on muuttanut pois Kemistä joten osaava talkooväki on vähentynyt merkittävästi. Jatkossa keskitämme jäljellä olevan väkemme voimat muihin tehtäviin, kertoo sarjakuvakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Risto
Koskinen.
- Lisäksi nykyään sarjakuvakeskuksen, niin kuin monien muidenkin kulttuuriyhdistysten, taloustilanne on erittäin haastava ja rahoitus epävarmaa. Laadukkaan tapahtuman toteutus, kehittäminen ja tulevaisuuden
suunnitteleminen on vaikeaa ilman jatkuvaa ja vakaata rahoitusta, Koskinen jatkaa
Kemin sarjakuvakeskus ja kolmiulotteinen sarjakuvanäyttely jatkavat kuitenkin toimintaansa.
- Keskustelemme näyttelyn ja sarjakuvakeskuksen
tulevaisuudesta sarjakuvapäivien jälkeen, Koskinen kertoo.
Kemin sarjakuvakeskus ry on yli 30 vuotta toiminut kulttuuriyhdistys. Kansainvälisten sarjakuvapäivien lisäksi yhdistys on tuottanut näyttelyitä, julkaissut
sarjakuvia ja toiminut eri tavoin sarjakuvan edistämiseksi. Lisäksi yhdistys on järjestänyt sarjakuvaan liittyvää koulutusta, muun muassa kurssitoiminnan muodossa.
Suomalaista tyyliä
Kemin 35. sarjakuvapäivät järjestetään Kemin sarjakuvakeskuksessa Sauvo-talossa (Valtakatu 22) lauantaina 15. lokakuuta. Tapahtuma on ilmainen.
Lokakuussa sarjakuvapäivien vieraiksi saapuvat Karoliina
Korhonen (Finnish Nightmares), Milla Paloniemi (mm. Kiroileva siili), Kaarle Westlie (Lordi-sarjakuvat), Sami Kivelä, Jyrki Heikkinen ja Jope Pitkänen.
Lisäksi
osana tapahtumaa järjestetään perjantaina 14. lokakuuta Kemin kulttuurikeskuksessa nuoren pianovirtuoosi Tarmo Peltokosken soolokonsertti perustuen Don Rosan Aku Ankka-piirroksiin. Lippuja konserttiin
voi ostaa muun muassa Kemin sarjakuvanäyttelystä osoitteesta Valtakatu 22.
Kromimalmin löydön jälkeen elämäni on ollut jännittävää.
Se on osaltaan tehnyt elämäni elämisen
arvoiseksi.
Martti Matilainen (1918-1983)
Martti Matilainen löysi vuonna 1959 malmikiven, minkä seurauksena Kemin Elijärven kromikaivos perustettiin ja Tornioon rakennettiin
ferrokromi- ja jaloterästehtaat. Löytö muutti niin Matilaisen loppuelämän kuin Kemi-Tornio alueen teollisuusrakenteenkin, joka tuottaa nykyisin kahdeksan prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Talvi- ja jatkosodassa
taistellut Matilainen työskenteli valtaosan elämästään sukeltajan vaativassa ja vaarallisessakin ammatissa kymmenillä voimalaitos-, silta- ja satamatyömailla eri puolilla Suomea, myös luovutetuilla alueilla Viipurissa
ja Petsamossa. Meri-Lapin alueella Matilainen oli sukeltajana rakentamassa muun muassa Isohaaran voimalaitosta ja patosiltaa sekä Kemin ja Tornion satamia.
Työuransa loppuosan Matilainen toimi Elijärven kaivoksen
työsuojelupäällikkönä ja oli mukana Kemin maalaiskunnan kunnallispolitiikassa, muun muassa 16 vuotta valtuustossa.
Martti Matilaisen elämänkerta ensimmäisestä viimeiseen kiveen valottaa myös hänen
perhe-elämäänsä ja kasvaa Pohjois-Suomen jälleenrakennuskauden ajankuvaksi.
Vuonna 1959 Kemissä syntynyt Juhani Hiltunen on Keminmaassa asuva toimittaja, joka on työskennellyt
printtimedian palveluksessa 25 vuotta ja kirjoittanut runsaat 20 000 lehtijuttua, niin musiikista, urheilusta kuin uutisaiheistakin. Hiltunen on tullut tutuksi myös suositun Rokkineuvos -nettisivuston toimittajana. Hän asuu avoliitossa Martti
Matilaisen nuorimman tyttären Tuijan kanssa. Ensimmäinen kivi on hänen ensimmäinen teoksensa.
Ensimmäinen kivi -teoksen julkistamistilaisuus pidetään tänään tiistaina klo 17.30 alkaen Kemin
kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa. Tilaisuus on kaikille avoin ja sinne on vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.
Julkistamistilaisuudessa esitetään Kemin kromikaivoksen alkuvaiheista kertova lyhytfilmi, jossa Martti Matilainen
ja moni muu kirjassa mainittu henkilö esiintyvät elävinä. Musiikkiesityksistä vastaa haitaristi Sari Nieminen, joka esittää Martti Matilaisen suosikkisävelmiä. Kaikki esitettävät kappaleet
- joita Matilainen aikanaan itsekin soitti haitarilla ja mandoliinilla - on mainittu kirjassa.
Julkkareissa kirjan voi ostaa 30 euron erikoishinnalla (suositushinta 37 €).
Lämpimästi tervetuloa!
9.1.2016
Kemiläisen Heli Luokkala-Nevalaisen toinen runokirja Susien Tango julkaistaan helmikuussa.
Noin 80-sivuisen kirjan kolmesta osasta rakkauden kaipauksen ja elämässä syvemmälle sukeltamisen rinnalla keskeiseksi muodostuu naisen ja miehen vuoropuhelu, joka on kuin viattoman eroottinen ja villin primitiivinen kuuma tango. Latinan kielessähän sana ”tango” tarkoittaa kosketusta, eroottista tanssia ja rakkautta.
Loppuosassa kiihkeistä tunnelmista siirrytään syvemmälle luotaamaan elämän kirjoa, aistimaan sen tuoksuja ja sävyjä, sekä vastaanottamaan vainua elämän ehtoosta. Näin kirjan runot piirtävät myös elämänkaaren. Kirjan vuoropuhelu on kirjoitettu yhdessä tamperelaisen Arto Merikallion kanssa.
Heli Luokkala-Nevalainen tunnetaan kemiläisen Nicepappi -yhtyeen solistina, säveltäjänä ja laulujen tekstittäjänä. Ensimmäisen runokirjansa Metsätähtiseppele hän julkaisi helmikuussa 2014.
Susien Tangon on kustantanut Nordbooks. Kaavailtu myyntihinta on noin 25 euroa. Julkistamistilaisuus pidetään tiistaina 16.2. klo 17.30 Kemin kaupunginkirjastossa.
26.11.2015
Anssi Junton kirjoittama Rock’n’roll -yliopiston kasvatit kertoo ulkomaita myöten tunnetun ja arvostetun oululaisravintola 45 Specialin tarinan. Monenlaista musiikin parissa
touhunneet kaverukset kokivat 1990-luvun taitteen Suomen melkoisena neuvostoliittona, kun taas rock’n’rollissa haisi vapaus ja länsimaisuus. Sopivan tilaisuuden saatuaan he päättivät nousta kapinaan suomalaista meininkiä
vastaan ja perustaa rockklubin.
45 Specialin alkutaipaleelle 1990-luvun alun laman myllerryksessä mahtui melkoisesti vastoinkäymisiä. Ongelmia kohdatessaan kaverukset eivät kuitenkaan jääneet syyttelemään
toisiaan vaan näyttivät ongelmille keskisormea ja puskivat eteenpäin niin kuin rock’n’roll-yliopisto oli heitä opettanut.
Omistajien, henkilökunnan, klubijärjestäjien ja asiakkaiden lisäksi puheenvuoron
saavat esiintyjät Kauko Röyhkästä ja Samuli Putrosta Paula Vesalaan ja Olavi Uusivirtaan. Tiesitkö muuten, että presidentti Tarja Halonen on käynyt 45:ssa
joraamassa ja että Zen Café ja PMMP soittivat siellä ensimmäisiä keikkojaan?
Kirjan kirjoittant Anssi Juntto on oululainen filosofian maisteri, vapaa toimittaja, Kalevan elokuvakriitikko
ja Qstockin mediavastaava. Nelivitosen hän otti kantapaikakseen pian sen avattua syksyllä 1990.
Yle TV1:n Puoli seitsemän ohjelmaa kuvataan Torniossa tänään ja ensi viikon tiistaina.
17.11.2015
Yle TV1:n Puoli seitsemän-ohjelmaa kuvataan tänään
(ti 17.11.) ja ensi tiistaina (24.11) Tornion kirjastossa liittyen kirjallisuuden Varjo-Finlandiaan.
Tänään kuvattavassa jaksossa Tornion kirjaston käyttäjistä valitut lukijat poimivat oman suosikkinsa Finlandia-ehdokkaiden
joukosta. Jokaisella on viikko aikaa tutustua kirjailija-ehdokkaansa kirjaan. Valintatilaisuus tulee ulos Puoli Seitsemän ohjelman huomisessa (ke 18.11) lähetyksessä kello 18.30.
Tiistaina 24.11 kuvattavassa jaksossa jokainen valittu
lukija kertoo oman mielipiteensä lukemastaan kirjasta ja Varjo-Finlandian voittaja julkaistaan. Juttu tulee ulos Puoli Seitsemän ohjelmassa keskiviikkona 25.11. kello 18.30 alkaen. Voittanut kirjailija saa kukkia ja kunniakirjan.
Tämän vuoden Finlandia –palkintoehdokkaat ovat:
Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat
Kari Hotakainen: Henkireikä
Pertti Lassila: Armain aika
Laura Lindstedt: Oneiron. Fantasia kuoleman jälkeisistä
sekunneista
Markku Pääskynen: Sielut
Panu Rajala: Intoilija
Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.
6.11.2015
Tänäkin syksynä on ilmestynyt kosolti musiikkiin liittyviä mielenkiintoisia kirjoja, joihin Rokkineuvos tekee pienen katsauksen Like- ja Minerva- kustannusyhtiöiden osalta.
Lokakuussa julkaistun The Who -yhtyeen virallisen tarinan on pakannut kansien väliin musiikkitoimittaja Ben Marshall, joka on kirjoittanut muun muassa Melody Makeriin, Guardianiin ja Rolling Stoneen.
Liken kustantama klassikkobändin järeä historiikki sisältää niin kitaristi Pete Townshendin kuin laulaja Roger Daltreynkin uusia haastatteluja sekä ennen julkaisematonta kuvamateriaalia
Townshendin arkistoista.
Kirjan julkaisemiselle perusteita löytyy, eikä vähäisin ole se, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta yhtyeen ensimmäisen albumin My Generation julkaisemisesta. Opus
on ”Wholiganseiksi” nimettyjen fanien vuosia odottama virallinen historiikki.
Ansaitsemansa elämänkerran on saanut myös vuonna 1953 syntynyt Jerry Lee Lewis. Rockmusiikin legendan Omin
sanoin -tarinan on yksiin kansiin koonnut arvostettu ja Pulitzerilla palkittu kirjoittaja Rick Bragg.
Bragg on päässyt Lewisin iholle ja tekstistä välittyy kustantaja Liken mukaan muusikkolegendan oma, persoonallinen
ääni. Lopputuloksena on uskomaton, intiimi elämäntarina, jolla ei ole vertailukohtia.
Jerry Lee Lewisin elämä itsessään on rock’n’rollin suuria kertomuksia. Hänen vaikutuksensa kulttuuri-
ja musiikkimaailmassa on kestänyt jo kuuden vuosikymmenen ajan. Hänen tarinansa on inspiroinut lukuisia lauluja, kirjoja ja elokuvia. Köyhistä oloista lähtenyt Lewis onnistui kiipeämään musiikkimaailman huipulle ja vielä
pidemmällekin sillä hän aloitti uuden aikakauden amerikkalaisessa populaarikulttuurissa.
Liken syksyn uutuuksiin lukeutuu myös John Lydonin Raivoa ja energiaa, joka on ensimmäinen
kattava esitys punklegendan elämästä. Lydon kertoo vauhdikkaista vaiheistaan, lapsuudestaan sodanjälkeisessä Lontoossa ja siitä, miten niukoissa oloissa varttuneesta nuorukaisesta kasvoi kansallinen vaihtoehtokulttuurin sankari.
Lydon avautuu myös lähes 40 vuotta kestäneestä liitosta avopuolisonsa kanssa.
John Lydon on yksi populaarikulttuurin ikonisimmista hahmoista, joka tunnetaan myös taiteilijanimellä Johnny Rotten. Legendaarisen Sex
Pistolsin nokkamies ja laulaja on ravistellut musiikkimaailmaa 1970-luvulta lähtien.
Kim Gordonin Tyttö bändissä on indierockin ikonin suorasanainen omaelämäkerta. Gordon on
rock’n’rollin vaikuttavimpia naisia, palvottu tyyli-ikoni ja roolimalli. Hän kertoo elämäkerrassaan vapautuneesti paitsi musiikistaan ja ihmissuhteistaan, myös muun muassa äitiydestä, taiteesta ja New Yorkista.
Kim Gordon (s. 1953) on yhdysvaltalainen rockmuusikko ja toinen arvostetun Sonic Youthin perustajajäsenistä. Yhtye hajosi vuonna 2011. Sen jälkeen Gordon on jatkanut muusikin tekemistä, esiintynyt elokuvissa ja
tv-sarjoissa ja kirjoittanut esseekokoelman.
Kun musiikkimaailman unelmapari Kim Gordon ja Thurston Moore erosivat 27 yhteisen vuoden jälkeen, fanit ja musadiggarit ympäri maailman kuohahtivat järkytyksestä.
Ero tiesi myös parin yhteisen bändin, Sonic Youthin, hajoamista.
Ari Lahdenmäen ja Juha Metson Kari Peitsamo – Rokkari ja saarnamies on selkeä selvitys siitä, mitä
Suomen tunnetuin muusikko-kommunisti-teologi Kari Peitsamo ajattelee. Valokuvaaja Juha Metson kamera on seurannut moni-ilmeistä artistia niin keikoille, alttarille kuin hammaslääkärin tuoliinkin.
Vuonna 1957
syntynyt Kari Peitsamo on käsittämättömän tuottelias artisti, joka äänittänyt 65 levylleen huikeat 853 kappaletta. Tuorein pitkäsoitto Sokea Joe ilmestyi 2014. Siinä kuuluu tuorein aluevaltaus: Peitsamo
on nykyään teologian opiskelija Helsingin yliopistossa. Viime seurakuntavaaleissa Peitsamo valittiin Helsingin kirkkovaltuustoon. Hän on työskennellyt musiikin tekemisen ohessa myös muun muassa haudankaivajana sekä lentokoneiden
jäänestotehtävissä.
Tommi Liimatan, Sami Yaffan ja Otso Tiaisen Sound Tracker kapinamusiikin juurilla on jatkoa vuonna 2014 ilmestyneelle Sound Tracker -kirjalle. Uutuudessakin
uskomaton matka musiikin ytimeen jatkuu kun musiikin monitoimimies, muun muassa Hanoi Rocksista, New York Dollsista ja Michael Monroen bändistä tuttu muusikko Sami Yaffa lähtee jälleen tien päälle etsimään syrjäkylien
muusikoita, eläviä legendoja ja ihmeellisiä tarinoita.
Sound Tracker kapinamusiikin juurilla on sukellus sorrettujen kansojen kulttuureihin, joissa musa on jotakin muuta kuin kulutushyödyke. Niissä piilevät länsimaisen
nykymusiikin juuret, ja kirjan stoorit valottavat, kuinka kapinasta tuli valtavirtaa – ja kuinka valtavirrasta tuli kapinaa.
Sound Tracker on myös Madventuresin tekijöiden tuottama tv-sarja, joka on palkittu Kultaisella Venlalla.
Markus Laakson jo Saksaankin myyty Amorphis -kirja kertoo kattavasti vuonna 1990 perustetun yhtyeen vaiheikkaan tarinan. Ääneen pääsevät bändin nykyisten ja entisten jäsenten lisäksi
taustavaikuttajat, kuten tuottajat, managerit ja eri alojen asiantuntijat. Teos on myös uniikki selviytymistarina ja kertomus ystävyydestä.
Suomalaisesta mytologiasta ja erityisesti Kalevalasta musiikkinsa aiheita ammentanut Amorphis
on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä yhtyeistä ja merkittävimmistä vientipioneereista. Se myi satojatuhansia levyjä ja teki mittavia ulkomaankiertueita jo kauan ennen kuin suomalainen metallimusiikki nousi maailmankartalle.
Kotimaassaan bändi on pokannut viisi kultalevyä, vastaanottanut vuoden metallialbumin Emman ja soittanut loppuunmyydyille saleille.
Kirjoittaja Markus Laakso on pitkän linjan musiikkitoimittaja, joka on kirjoittanut muun muassa Rumbaan,
Infernoon, Rytmiin ja Hamaraan. Hän on myös muusikko ja Chaosweaverin sekä Kuolemanlaakson perustajajäsen.
Neil Youngin Special Deluxe on koskettava elämäkerta musiikin, autojen ja
koirien maailmasta. Musiikillaan jo usean sukupolven edustajat hurmanneen Youngin vuonna 2012 ilmestyneet Muistelmat oli bestseller ja Special Deluxe täydentää tarinaa.
Special Deluxea rytmittävät Youngin
muistot ja merkinnät elämänsä aikana omistamistaan autoista ja koirista. Elämäkerta on rakkaudentunnustus muusikon intohimoille, mutta Young vie lukijansa myös syvempiin vesiin. Hän kertoo avoimesti ja itseään
säästelemättä muun muassa rankoista lapsuusmuistoistaan, musiikillisista esikuvistaan, omista ja lastensa sairauksista sekä vuosi sitten päättyneestä pitkästä avioliitostaan.
Anthraxin
Scott Ianin suorapuheinen elämäkerta Minä ja Anthrax on lähes pakollista luettavaa kaikille metallimusiikin ystäville ja perinteisen muusikkoelämäntyylin etsijöille.
Yhdessä John
Wiederhornin kanssa kirjoitettu Minä ja Anthrax sisältää kaikki vakavasti otettavan musiikkielämäkerran viihdyttävimmät elementit: nyrkkitappeluita, irstailua ja hajotettuja hotellihuoneita. Ian kertoo Anthraxin
perustamisesta ja vaiheista avoimesti, eikä päästä itseäänkään helpolla.
Elämäkerta on samalla katsaus metallimusiikin kenttään. Ian on seurannut läheisesti muun muassa Kissin
ja Slipknotin vaiheita ja hänellä oli eturivin paikka, kun Metallica päätti erottaa riveistään Dave Mustainen.
Aiemmin tänä vuonna Like on julkaissut muun
muassa Bob Gruenin kirjan John Lennon - New Yorkin vuodet, Ville Similän ja Mervi Vuorelan teoksen Valtio vihaa sua - Suomalainen punk ja hardcore 1985–2015, Billy Idolin
Dancing with Myself -opuksen ja Yngwie Malmsteenin Voittamaton -muistelmat.
Minerva Kustannus Oy on myös pukannut markkinoille nipun musiikkikirjoja. Joe Perryn Rocks
- Minä ja Aerosmith on humoristinen ja brutaalin suorasukainen omaelämänkerta ja sukellus elämään, joka kulkee huipulta pohjalle - useaan kertaan.
Paul Stanleyn Tehty mikä tehty - minun
tarinani on Kiss -yhtyeen nokkamiehen muistelmateos, jossa hän ei säästä ketään. Ei edes itseään.
Minerva on julkaissut myös toisen Kiss -kirjan Legendan synty 1972-1975,
jossa yhtyeen perustajäsenet Paul Stanley ja Gene Simmons kertovat Ken Sharpin kynän avittamana rockmaailman ikoniyhtyeen värikkään syntytarinan.
Rex Brownin
ja Mark Eglintonin Pantera - 101-prosenttinen totuus on uskomaton ja epätodennäköinen yhtyeen menestystarina, jonka varrelle on mahtunut paljon draamaa.
Minervan tämän vuoden julkaisuihin lukeutuu
myös Samuli Väänäsen Keikkabussin parhaat musavitsit , joka sisältää noin 400 musiikkiaiheista puujalkavitsiä. Vitsit liittyvät pop- ja rock-artisteihin tai tuttuihin biiseihin ja niiden
sanoituksiin.
Kuusi kemiläistä kirjailijaa julkaisi yhteisen novellikokoelman, jonka tuotto ohjataan koululaisten luku- ja kirjoitustaidon kohentamiseen.
23.9.2015
Kemin prosaistit ovat
julkaisseet toisen yhteisen novellikokoelmansa Myrsky, jonka myynnistä saatava tuotto menee lyhentämättömänä Kemin koululaisten luku- ja kirjoitusharrastuksen tukemiseen.
Myrsky -kokoelma julkaistiin Kemin kaupunginkirjaston
lehtilukusalissa tiistaina, kemiläisille hyvin tuttuna Maurin päivänä, johon kirjan nimikin viittaa.
Osin Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n apurahan turvin julkaistun novellikokoelman kirjoittajina ovat Kari
Hanhisuanto, Eija Jansson, Ritva Kokkola, Jorma Koski, Jussi Siirilä ja Virpi Summa.