Kuuntele koko albumi tästä.

50 vuotta The Sweetin "Funny How Sweet Co-Co Can Be" -albumin ilmestymisestä

27.11.2021
Tämän viikon lauantaina 27.11. tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta The Sweet -yhtyeen ensimmäisen varsinaisen studioalbumin Funny How Sweet Co-Co Can Be julkaisusta. Vaikka albumi sisälsi sinkkuhitit Co-Co ja Funny Funny - yllättävää kyllä - se ei noussut listoille lainkaan bändin kotimaassa Britanniassa.

Suomessa sen sijaan se nousi aina listaykköseksi saakka, vieläpä kolmen viikon ajaksi ja pysyikin listalla yhteensä 39 viikkoa. Suomi olikin ainoa maa, jossa platta kärkisijalle pääsi. Muualla ei listasijoituksia herunutkaan, paitsi Tanskassa, jossa se piipahti sijalla 15.

Albumi sisälsi Co-Con ja Funny Funnyn lisäksi neljä muutakin bändin (ja monen muunkin artistin) Nicky Chinnin ja Mike Chapmanin eli hittitehdas ChinniChapin biisiä. Ne olivat kappaleet Chop Chop, Santa Monica Sunshine, Tom Tom Turnaround ja Sunny Sleeps Late.

Yhtyeen omia, käytännössä Andy Scottin säveltämiä, mutta koko nelikon nimiin (Connolly/Priest/Scott/Tucker) laitettuja kappaleita levyllä ovat Honeysuckle Love, Jeanie, Spolight sekä vain Manner-Euroopan painoksesta löytyvä Done Me Wrong Alright. Covereita levyltä löytyy kaksi, Holland/Dozier/Hollandin Reflections sekä John Sebastianin Daydream. Mainittakoon, että Jeanien väsäämiseen on osaallistunut myös Deep Purple-basisti Roger Glover, vaikkei hänen nimeään tekijätiedoissa olekaan. Kappale julkaistiin seuraavana vuonna myös Poppa Joe -singlen b-puolella.


Sinkuista Co-Co menestyi Britanniassa paremmin ollen parhaimmillaan listakakkonen. Ykköseksi se nousi Sveitsissä, Tanskassa, Saksassa sekä Etelä-Afrikassa, kakkoseksi Norjassa, Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa, kolmoseksi Hollannissa ja Irlannissa. Suomessa sen sijaan se oli parhaimmillaan vasta sijalla 13, USA:ssa 99:s.

Funny Funny puolestaan nousi meillä listalla viidenneksi, Britanniassa se taas oli vasta 13:s. Ykkössijat se napsi Tanskasta, Hollannista, Ruotsista ja Etelä-Afrikasta. Norjassa sijaluku oli parhaimmillaan toinen.

Albumin erikoisuuksiin kuuluu se, että se julkaistiin kahdella eri kannella varustettuna. Vain Britanniassa julkaistussa versiossa kannen kuvituksena on karkki, jonka keskellä on kuva bändistä. Manner-Euroopan ja Skandinavian versiossa on mustavalkoinen kuva yhtyeestä, jonka päällä on piirretty purkki, josta valuu hunajaa.


Albumista puhutaan varsinaisena studioalbumina siksi, koska joissakin yhteyksissä Sweetin ensimmäiseksi albumiksi on ilmoitettu split -albumi Gimme Dat Ding -LP, jonka A-puolella on kuusi Sweetin biisiä ja B-puolella viisi The Pipkins -huumoriduon kappaletta. Sweetin levytykset on tehty 1-2 vuotta aiemmin, jolloin kitaristina toimii vielä Mick Stewart.

Vanha levy-yhtiö julkaisi ne Sweetin lyötyä läpi vuonna 1971. Albumin tuottivat Phil Wainman, John Burgess ja Roger Easterby. Wainman - by the way - tuli tunnetuksi paitsi Sweetin, myös XTC:n, Dollarin, Mudin ja Bay City Rollersin tuottajana. Miehen uran ehdoton huippuhetki oli kuitenkin  Bob Geldoffin johtaman The Boomtown Rats -yhtyeen I Don't Like Mondays -superhitin tuottaminen.

Gimme Dat Ding -levyllä on Sweetiltä sinkkuinakin julkaistut The Lollipop Man (1969) ja sen b-puoli Time, All You'll Ever Get From Me (1970) ja sen b-puoli The Juicer, Get On The Line (1970) ja sen b-puoli Mr. McGallagher. Ne eivät kuitenkaan ihmeemmin saaneet mielenkiintoa osakseen, kuten kävi muidenkin yhtyeen varhaisvaiheen sinkkujulkaisuille
Slow Motion (1968) ja I'm on My Way (1969).

Myöhemmät julkaisut nostivat kuitenkin The Sweetin yhdeksi 1970-luvun menestyneimmistä yhtyeistä. Se on myynyt 55 miljoonaa äänitettä ja sillä on tilillään maailmanlaajuisesti 34 listojen ykköshittiä. Kotimaassaan Britanniassa seitsemäntoista se saavutti top 50 -hittiä, joista yhteensä kymmenen nousi top 10:een. Yhdysvalloissa Sweet saavutti vuosina 1973–1978 neljä top 10 -hittisingleä.

Suurinta suosiota Sweet nautti Manner-Euroopassa, etenkin Länsi-Saksassa, missä yhtyeellä oli kahdeksan ykköshittiä vuosina 1971–1975. Sweet menestyi hyvin myös Suomessa 1970-luvulla, sillä se oli vuosikymmenen kolmanneksi suurin menestyjä single- ja albumimyynnissä edellään ainoastaan ABBA ja Boney M.

Bändi kiertää ja esiintyy edelleen myös Iso-Britannian ulkopuolella. Yhtyeessä on klassisen kokoonpanon muusikoista mukana enää kitaristi Andy Scott. Muut, vokalisti Brian Connolly, rumpali Mick Tucker ja basisti Steve Priest ovat jo siirtyneet yläkerran orkestereihin.

Manittakoon vielä, että Funny How Sweet Co-Co Can Be -albumi on Rokkineuvoksen ensimmäinen ostama albumi. Siitä se kokoelma alkoi karttua.

Vanha kunnon The Sweet päräytti ilmoille uuden singlen

9.11.2021
Vieläkö muistat The Sweetin? Bändin, joka hurmasi suomalaiset jo 1970-luvulla, on edelleen olemassa, keikkailee ja tekee myös uutta musiikkia. Ja tuoreimmasta singlejulkaisusta päätellen on edelleen hyvässä vedossa. 15. lokakuuta julkaistu uusi virallinen single Everything nimittäin kuulostaa vanhalta kunnon Sweetiltä, mukana on selkeitä kaikuja bändin 70-luvun hiteistä.

Biisijulkaisu tapahtui kappaleen 24 tunnin maailmanlaajuisena ensiesityksenä; joka on taltioitu myös Youtube-palveluun. Se on kerännyt tähän mennessä jo 332 076 katselukertaa. 
- Tämä on valtava tunnustus meille ja kiitämme teitä kaikesta (everything), yhtye kiittelee fanejaan virallisilla nettisivuillaan osoitteessa https://www.thesweet.com/


Everything ei kuitenkaan ole ihka uusi biisi, vaan vuonna 2002 Andy Scott's Sweet -yhtyeen albumilla Sweetlife julkaiseman kappaleen uudelleenlevytys nykyisellä kokoonpanolla, jonka muodostavat Andy Scott, kitara, Paul Manzi, laulu, Lee Small, basso ja Bruce Bisland, rummut. Julkaisun perusteella kokoonpano vaikuttaa varsin toimivalta – parhaalta pitkään aikaan.

Bändin legendaarisesta kokoonpanosta jäljellä on siis enää Andy Scott, 72. Vokalisti Brian Connelly siirtyi yläkerran orkesteriin jo vuonna 1997 vain 51-vuotiaana, rumpali Mick Tucker vuonna 2002, hänkin vain 54-vuotiaana. Viime vuoden kesäkuussa poisnukkunut basisti Steve Priest oli kuollessaan 72-vuotias.

Everything -single on saanut varsin positiivisen vastaanoton, josta kertoo muun muassa hyvät sijoitukset erilaisilla listoilla. Biisi komeili muun muassa Radio FAB Top 30 listan ykkösenä pari viikkoa. Myös arvostelut ovat olleet kehuvia.
- Kappale sisältää yhtä paljon intohimoa ja intohimoa kuin mikä tahansa, mitä he ovat aiemmin julkaisseet, kirjoittaa Metalplanetmusic.com ja jatkaa:
- Hyvä musiikki ei koskaan mene pois muodista, ja harvat artistit ovat osoittaneet tämän niin tyylillä tai vakaumuksella kuin Sweet. Andy Scottin mahtavasti soivan riffin ja Paul Manzin hunajaisten sävyjen ansiosta olet heti koukussa, kolmiosaiset harmoniat Lee Smallin kanssa sekä vastustamaton kuoro, joissa on kaikki klassisen Sweetin tunnusmerkit, jotka ovat tehneet heistä legendoja. Tämä on siivu ajatonta ja vertaansa vailla olevaa kovaa rokkaavaa glamia, tämän parempaa se ei voi olla.


Muutenkin parhaillaan 25. marraskuuta alkavalle Iso-Britannian kiertueelle valmistautuva The Sweet on ollut aktiivinen. Bändi on nimittäin viivähtänyt studiossa vähän pitempäänkin. Yhtye nimittäin julkaisi tämän vuoden tammikuussa Isolation Boulevard -albumin, jolle yhtye äänitti uusiksi 12 keskeistä biisiä bändin uran varrelta. Äänitykset tehtiin korona-sulun aikana syys-lokakuussa 2020.

Albumin nimi viittaa yhtyeen vuonna 1974 julkaisemaan Desolation Boulevardiin, joka oli yhtyeen kolmas studioalbumi. Kyse ei ole kuitenkaan vain sen uudelleen lämmityksestä. Tämän vuoden tammikuussa tuli nimittäin kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Sweet nousi ensimmäisen kerran listalle Isossa-Britanniassa. Tämä tapahtui Funny Funny -singlen myötä.

Ja pian tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta yhtyeen ensimmäinen virallisen albumin Funny How Sweet Co-Co Can Be julkaisusta, joka tapahtui 27. marraskuuta 1971.


Ja vielä on nostettava esiin The Sweetiin liittyvä ikävä muisto. 3. marraskuuta tuli kuluneeksi 49 vuotta siitä, kun The Sweetin piti tulla keikalle Tervolan kaarihallille. Mutta eipä brittipopparit sinne koskaan ilmaantuneet, eivät ainakaan lavalle asti, jossa pettynyttä ja sen ajan hintatasoon nähden kalliin 10 markan lipun ostaneita tuhansia nuoria viihdyttivät pitkälle aamuyöhön Battaglia Nobility- ja Express- yhtyeet.

Anyway, The Sweet on yksi 1970-luvun menestyneimmistä yhtyeistä. Se on myynyt jo 55 miljoonaa äänitettä ja sillä on tilillään maailmanlaajuisesti 34 listojen ykköshittiä.  Bändi kiertää ja esiintyy edelleen myös Iso-Britannian ulkopuolella.