Unohtumaton ilta Delffarien seurassa

Sanat Jukka Virtanen -konsertti lumosi kuulijansa ja toi esiin vähemmän livenä kuultuja hienoja ja vielä hienompia biisejä.

Keikkarvio
Delffarit: Sanat Jukka Virtanen -keikka. Sataman Krouwi, Kemi 17.6.2022.

Delffarit ja Jukka Virtasen sanoittamat biisit. Yhdistelmä, joka toimi älyttömän hyvin, vaikka ensiajattelemalta tuntui vähintään odottamattomalta. Mutta tarkemmin ajateltuna, nimenmaan Delffarit oli viimeisen päälle oikea bändi toteuttamaan moinen idea. Delffareita ja edesmennyttä sanoittajamestaria kun yhdistää ilkikurinen tapa suhtautua maailmanmenoon.

Kemiläinen Sataman Krouwi -ravintola oli keikkailtana sopivan täynnä. Ei kuitenkaan liikaa väkeä, jotta ihmiset mahtuivat vielä liikkumaankin. Tunnelmaltaan ilta oli täysosuma, joka osui ja upposi kuulijoiden sydämiin. Vimpan päälle hyväntuulinen ja musiikillisesti tasokas, hieman erilainen ilta.

Bändi solisteineen oli valikoinut settiinsä 19 Virtasen sanoittamaa kappaletta, enkä yhtään vaitaisi pois. Kappalejärjestys oli taiten mietitty ja biisit treenattu hyvin. Keikkahan piti alunperin toteuttaa jo talvella Pakkasukko Blues´n Jazzin yhteydessä, joka jouduttiin koronan vuoksi vielä perumaan.


Ensimmäisenä biisinä kuultiin Pornolaulu, jonka monitaituri Simo Salminen levytti vuonna 1968. Kappale muistetaan erityisesti "Ronskisti vaan tätä ruokotonta aikaa kun rumasana sanotaan niinkun se on" - lauseestaan. Kerrassaan tymäkkä avaus. Kappaleen tulkitsi Jusa Ylitolonen, nyky-Delffareiden riveissä pisimpään vaikuttanut mies, jonka tavaramerkkinä on delfiinimuotoisen kielettömän kitaran ”soittaminen”. On kuulemma aina vireessä, virittämättä.

Myös kakkosbiisi Suurena miehenä on SImo Salmisen aikanaan levyttämä, Jaakko Salon orkesterin kera vuonna 1969. Nyt sen tulkitsi yksi Delffarien tasokkaista kitaristeista, Henry Hiltunen.

Kolmantena solistina lavalle asteli Antti Pasanen, jonka laulamat Maalaismaisema ja Seitsemän kertaa seitsemän tulivat niin komeasti että oksat pois. Pasasella on mielettömän hieno lauluääni, jota hän osaa käyttää erinomaisesti. Maalaismaisema on tavattoman hieno sävellys, jonka suomeksi levytti vuonna 1971 Petri ja Petterson Brass, joka muistetaan varsinkin komeasta stemmalaulannastaan. Biisin on säveltänyt itse Elton John ja on alkuperäisnimellään Country Comfort. Jaakko Salon säveltämä ja Dannyn vuonna 1968 levyttämä Seitsemän kertaa seitsemän lukeutuu niinikään suomalaisen musiikin ikivihreisiin.

Viidentenä biisinä kuultu Paulin taikakaulin on ensimmäinen Delffarien ikinä esittämä Beatles -sävelmä (Maxwell´s Silver Hammer), jonka suomeksi levytti vuonna 1973 Vesa-Matti Loiri ja sittemmin myös Popeda -yhtye. Itseoikeutetusti biisin tulkitsi Jusa Ylitolonen, kuten seuraavankin, Perspirantti-Antin, joka on sekin Jaakko Salon sävellys ja Jukka Virtasen itsensä levyttämä vuonna 1972.


Seuraavaksi oli vuoro päästää irti vierailevat solistit, Mira Sunnari ja Mikko Koivulehto, jotka pääsivät myös duetoimaan. Kummankin osalta on pakko todeta, että heillä on niin hienot lauluäänet, että olisi suorastaan rikos, mikäli he eivät  sitä myös laulamiseen käyttäisi. Heitä on myös viime aikoina mikrofonin varressa kuultu aivan liian vähän, ja olisi enemmän kuin toivottavaa, että tilanne muuttuisi. Kaksikon pestaaminen vieraileviksi solisteiksi oli enemmän kuin täysosuma.

Sunnarin ensimmäinen biisi Rakastako vielä mua kun heräät on Marjatta Leppäsen levytys vuodelta 1975, alkuperäisesitys on kuusi vuotta vanhempi ja laulajana Lill Lindfors (Älskar du mej också när du vaknar). Seuraava Sunnarin veto, Kuoleman paikka oli itselleni entuudestaan tuntematon, mutta äärimmäisen hieno kappale, jonka alunperin levytti sen säveltäjä Carlos Gardel itse jo vuonna 1935. Suomeksi sen on levyttänyt ainakin Eino Grön.

Seuraavat kolme biisiä huikeili Mikko Koivulehto, ensimmäisenä käsittelyssä oli America-yhtyeen alkuperäiskappale A Horse With No Namen suomennos Päättömällä Pollella, jonka on levylle saatellut Petri & Petterson Brass. Kappaleen on levyttänyt lisäksi mm. Reino Nordin.

Koivulehto oli valinnut toiseksi biisikseen Mimmi Mustakallion vuonna 1972 levyttämän Varkaat ja Kulkurit, joka todellakin maistui, ai että. Biisin alkuperäisesittäjä on Cher, joka levytti sen vuonna 1971 nimellä Gypsys, Tramps & Thieves. Mielettömän upea kappale sekin.

Mutta vielä parempaa oli tulossa. Koivulehdon kolmas biisi Kielletyt käskyt oli ehkä koko keikan kovin veto - ainakin allekirjoittaneen mielestä. Sovitus oli loistava ja Koivulehto sai lauluesitykseensä sopivasti raakaa voimaa ja mahtipontisuutta, joka sopi biisiin paremmin kuin nenä päähän. Olletikin, kun kappaleen alkuperäisesittäjä on Kristiina Halkola, tunnettu kiihkeämielinen työväenlaulujen esittäjä. Halkolan vuonna 1968 levyttämän kappaleen säveltäjä on, hieman yllättäen, itse Lasse Mårtensson, jonka tuotannosta toinen kappale kuultiin Delffarien varsinaisen setin viimeisenä kappaleena. Siitäkään ei tunnetta puuttunut. Kappale oli tietysti Myrskyluodon Maija, solistina Antti Pasanen.

Duettobiisiksi Mira ja Mikko olivat jostain kaivaneen Jotain äklösiirappista -laulun, jota kukaan ei tiettävästi ole vielä levyttänyt. Noh, kova vetohan se oli sekin.


Matkalla kohti loppuhuipennusta kuultiin vielä Henkka Hiltusen laulamat kappaleet  Balladi Pojasta nimeltä V ja Puhtaat munat ja vilpitön mieli, Jusan hoilaamat hitit Hanna ja Niilo sekä Tenkkapoo ja Pasas-Antin Alle lujaa.

Eivätkä nämäkään biisit ole todellakaan mitään ynnämuuta -osastoa. Poika nimeltä V on Shel Silversteinin A Boy Named Sue, jonka levytti ensimmäisenä Johnny Cash vuonna 1969. Silverstein sai kappaleesta Grammy-palkinnon samana vuonna. Suomeksi biisin esitti alunperin Jukka Virtanen itse. Silversteinistä on pakko todeta vielä se, että mies tunnetaan muun muassa Dr. Hook & The Medicine Show -yhtyeen esittämistä biiseistä, joista tunnetuin on superhitti Sylvia´s Mother.

Puhtaat munat ja vilpitön mieli on puolestaan Markku Johanssonin, Jori Sivosen ja Jukka Virtasen yhteistyöbiisi, jonka ensimmäisenä levytti Kolibri -yhtye vuonna 1998. Kappaleen muita esittäjiä ovat ainakin Mikko Tapio ja Ilkka Vainio. Tenkkapoo ja Alle lujaa lukeutuvat puolestaan Simo Salmisen levyttämiin ralleihin, julkaisuvuodet 1968 ja 1969.

Upean Myrskyluodon Maijan, aplodien ja we want more -huutojen jälkeen encorena saatiin illan toinen Beatles -tulkinta, yksi liverpoolilaisyhtyeen suurimmista hiteistä. Help -biisin suomenkielinen nimi on Pois ja sen ensilevyttäjä on Arto Lönnfors & The Scaffolds vuonna 1965. Lievästä sanottuna, ei lainkaan hassumpi päätös upealle illalle.


Laulusuorituksia olen kehunut - ja ihan varmasti aiheesta - ja niin on aihetta latoa kaikki tietämäni superlatiivit myös bändille. Kerrassaan uskomattomia soittajia kaikki tyynni. Ja kokeneita. Näiltä juipeilta näköjään luonnistuu mikä vain. Erityismainintoina Seppo "Ville" Salmen ihokarvat nostattanut kitarasoolo Myrskyluodon Maijassa ja Matti Perkiön taidokas huilu useissakin biiseissä.

Rumpujen takana jämerästi kannujaan takonut Espe "Nicepappi" Heikkinen, Erkka Kari (perkussiot), Matti Aho (koskettimet), Antti Hämeenkorpi (basso) ja Henry Hiltunen (kitara) rakensivat osaltaan keikasta liki elämää suuremman kokemuksen.


Suosittelen kaikille uppoutumista Youtuben syövereihin ja kaivamaan Delffareiden esittämien biisien alkuperäisesitykset. Niiden parissa vietetty aika ei mene hukkaan ja veikkaanpa, että niiden parissa menee tovi jos toinenkin.

Ja jos aihe miellyttää, Jukka Virtasen legendaarisiin sanoituksiin tutustumisen voi aloittaa kuuntelemalla vuonna 2008 levytetty Sanat Jukka Virtanen tribuuttialbumin, jolla useat suomalaislaulajat esittävät versioitaan Virtasen sanoittamista biiseistä. Sisältää sekin lukuisia helmiä. Solisteina ovat Pauli Hanhienimi, Kari tapio, Pave Maijanen, Jonna Kosonen, Ville Leinonen, Niko Ahvonen, Juha Lehti, Tuomari Nurmio, Siiri Nordin, Paleface, Mikko Kivinen, Timo Rautiainen, Sonja Lumme, Paula Koivuniemi, Ilkka Vainio, Ville Virtanen ja Laura Närhi.

Lopuksi vetoomus - tai oikeastaan vaatimus - Delffareille. Älkää helvetissä jättäkö tätä tähän. Sanat Jukka Virtanen -keikka oli elämys, joka mahdollisimman monen pitää kokea. Tehkää please muutama uusintakeikka ja ottakaa mukaan vielä pari-kolme uutta biisiä Virtasen varastoista. Siellä on kaikkiaan 250 saanoitusta, joten valinnanvaraa vielä on.
Painotan sanaa please!!! Kuulitteko, please!!!

Jälkikirjoitus

Facebook on mielenkiintoinen somekanava yhteisösääntöineen. Sen mielestä Rokkineuvoksen Delffari-keikan ennakkojuttu (jonka voit lukea täältä: http://www.rokkineuvos.fi/433097593) oli sen yhteisönormien vastainen FB:n Kemi-ryhmässä julkaistuna. Omalla ja Rokkineuvoksen seinällä se ei sitä ollut, niillä se sai ola rauhassa, kun Kemi-ryhmästä se poistettiin. Mielenkiintoista.

Enkä ymmärrä mitä yhteisönormien vastaista siinä oli, ellei se sitten ollut kappaleen Pornolaulu -mainitseminen ihan otsikossa. Ja ehkäpä joku äärimmäisen tiukkapipoinen siveyden sipuli on sen ilmiantanut. Mielenkiintoista on sekin, ettei FB kertonut millä tavoin se on sen yhteisönormien vastainen. Totesi vain.

Eipä silti, on Rokkineuvoksen Kemi-ryhmään tekemistä jaoista tullut toisinaan vastaavia ilmoituksia ilman mitään viittauksia seksiin tai vastaaviin liittyen. Ehkäpä Rokkineuvoksella on jossain ihan ehta antifani, tiedä häntä.

Mutta Delffareihin liittyen vielä, jos bändin värikäs historia kiinnostaa, käy lukemassa Rokkineuvoksen vuonna 2016 julkaisema kohtullisen laaja bändin 40-vuotishistoriikki täältä: http://www.rokkineuvos.fi/430356498