Uutisia ja ajankohtaistietoa populaarimusiikin maailmasta Meri-Lapin näkökulmasta
28. maalis, 2020
40 vuotta sitten, maaliskuussa 1980 Oulussa, Pyrinnön urheilutalolla järjestettiin järjestyksessään kymmenennet Rockin SM-kilpailut. Katsomossa oli runsaasti kemiläisiä, sillä kolmisarjaiseen loppukilpailun oli
selvinnyt peräti kolme kemiläisyhtyettä. Myös allekirjoittanut, eli tuleva Rokkineuvos istui kavereineen lehtereillä.
Tuolloin elettiin sittemmin hiipuneiden Rockin SM-kisojen kulta-aikaa. Edellisenä vuonna kilpailu
oli nostanut valokeilaan mm. Jyri Honkavaaran luotsaaman Ratsian, oululaisen Spidersin ja salolaisen Vaavin. Pari vuotta aiemmin (1977) kisan oli voittanut Jimi Sumén Dreams ja vuonna 1973 kantribändi Vanha Isäntä.
Alunperin
Popmuusikot ry:n järjestämällä Popyhtyiden Suomenmestaruuskilpailulla, joka sittemmin muuttui Rock SM-skabaksi, oli Pohjois-Suomessa oma merkityksensä jo senkin takia, että vuonna 1971 mestaruuden oli voittanut torniolaishaaparantalainen
Battaglia Nobility -yhtye.
Oulun finaali-illassa Uuden aallon sarjassa mukana oli Juha Kaunis ja Pelkkää Nollaa, vaikka yhtyeen musiikilla ei ollutkaan juuri tekemistä silloisen uuden aallon musiikin kanssa. Progesarjassa
Kemiä edusti Ektoplasma ja keskityylin sarjassa Dawson. Yksikään kemiläisyhtyeistä ei lukeutunut suosikkien joukkoon, eikä kahta pronssisijaa parempaa kisoista herunutkaan.
Ylivoimainen ennakkosuosikki uuden aallon
sarjassa oli joensuulainen Hassisen Kone, joka mestaruuden veikin, eikä syyttä. Ismo Alangon johtama bändi erottui muista varsin selvästi. Biisit edustivat täysin uudenlaista musiikkia ja laulusolistina toimineesta Alangosta karisma
hohkasi kauas. Yhtyeestä muodostui yksi suomirockin legendoista, ansaitusti.
Toiseksi uuden aallon sarjassa sijoittui Clash- ja New York Dolls -vaikutteinen Xtaasi ja Juha Kaunis ja Pelkkää Nollaa saalisti SM-pronssia. Yhtyeessä
soittavat laulaja Juha Pitkäsen lisäksi Erkki Kari, rummut, Puntti Valtonen, kitara, Jari Nieminen, kitara, sekä Ahti Kortelainen, basso. Kisabiiseihin lukeutuivat kappaleet Taunus V 6 Turner ja Miestenlehdet. Pitkänen laittoi peliin kaikki
lavamaneerinsa, verkkopaidan repimisen, mikinjalan kanssa heilumisen, yleisön joukossa juoksemisen sekä kaatoi huipennukseksi päähänsä purkillisen maitoa. Mies ei siis ottanut itseään turhan vakavasti.
Yhtyeen
ensimmäinen julkinen esiintyminen oli tapahtunut vajaata vuotta aiemmin Kemin bändimestaruuskilpailuissa 8.7.1979 Meripuiston laululavalla. Tie Rock SM-finaaliin kulki Rovaniemen aluekarsintojen ja Oulun välikarsintojen kautta.
Oulun finaali nosti esiin Alangon lisäksi muitakin yhä vahvasti musiikkielämässä vaikuttavia nimiä, kuten Kaija Kokkolan (nyk. Koo), joka lauloi keskityylin sarjassa hopeaa diskofunkillaan saavuttaneessa
Steel City -yhtyeessä. Hopeatilan jakaneessa Stressi-yhtyeessä lavalla nähtiin puolestaan myöhemmin tuottajina vahvan uran luoneet Gabi Hakanen ja Mara Salminen. Keskityylin voiton vei espoolainen Backwoods -yhtye, josta ei sittemin
ole erityisemmin kuultu.
Hardrockia soittanut kemiläisyhtye Dawson jätettiin tylysti neljänneksi. Yhtye kuitenkin jätti lähtemättömän jälkensä ainakin kemiläisen rockin historiaan. Vele
Kuijalan (RIP) – laulu, Erkki Hurun – kitarat, Petteri Hätisen – kitarat, Reijo Savimäki – rummut ja Reijo Sippola – basso muodostama yhtye levytti vuonna 1982 Hi-Hat -levymerkille ainoaksi jääneen albuminsa
Sateenkaaren tällä puolen.
Unto Torniaisen ja Tommi Liuhalan tuottaman albumin nimikappale on Erkki Hurun sovittama omaperäinen versio amerikkalaissäveltäjä Harold Arlenin ikivihreästä Over The Rainobowsta.
Levyn kaikkiaan tusinasta kappaleesta kahdeksan on Hurun sävellyksiä, loput Reijo Sippolan. Nykyään Huru pyörittää omaa nimeään kantavaa Erkki Huru Bandia.
Progesarjan voitti valkeakoskelainen Kari Goskinen
Band (KGB) ja jo vuonna 1974 Kemissä perustettu Ektoplasma sijoittui kolmanneksi. Yhtyeessä vaikutti monta Meri-Lapin musiikin ystäville tuttua nimeä kuten Tapani Törmänen, Matti Aho, Antti Hämeenkorpi, Kari Kauppila ja Arto
Perkiö sekä osin samoja heppuja kuin Juha Kauniin bändissä, kuten Jari Nieminen ja Erkki Kari.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rock_SM#1979
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-musiikkia/juha-kaunis
Jarno Mällinen: Kun Hassisen Kone voitti. Kaleva 28.1.2008.
http://populappi.rovaniemi.fi/